Jos mä en jumalauta saa kohta nukuttua kunnolla mä hyppään. Tähän vielä radiosta CMX:ää niin a vot.
Mun duunikaveri sanoi, että musta tulee mieleen kiroileva siili. Musta se on aika hieno kohteliaisuus, vaikka se meinaakin, että mä kiroilen epänaisellisen paljon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Meinaatko hypätä tasajalkaa? ruutua? narua? Oonpas hauska. Radio Rockin soittolistasta oon joskus nurissut ennenkin ja vihaan tota niiden "soitetaan mitä halutaan (jos se vain on näillä meidän neljällä cd:llä)" slogania.
Heh.
Parvekkeelta meinasin. Vitun tokasta kerroksesta.
voi pikkuista kiroilevaa siiliä; sä kyllä oot vähän sen oloinen, tai aika paljonkin.
voit lainata punkkia piakkoin, sitä meinaa kandee koittaa vielä ennen neliraajahalvausta, jonka saa tosta tokan kerroksen mittaisesta matkasta todennäköisesti.
mutta aina kannattaa myöskin muistaa, että ehkä nämäkin murhaajan kädet kaipaavat päätä jota silittää ja tuntea maailman paino.
ruoste on ehkä maailman kaunein kappale, tai yksi niistä ainakin. mun mielestä.
Luuseriuden huippu: jättää itsemurhaYRITYSviestejä (koska tuosta meidän partsilta tuskin saisi aikaan edes Nuun mainitsemaa neliraajahalvausta, ehkä just ja just alaraajojen murtumisen)blogiin, jota lukee tällä hetkellä kommenttien perusteella neljä ihmistä.
En siis hypännyt, kun poistuin blogista, vaan menin ihan tavallisesti nukkumaan (paitsi mitä nyt meikit ja vaatteet päällä ja käsilaukun kanssa). Nyt on sitten nukuttu 13 timmaa, mutta ei olla pätkääkään pirteämpiä. Tänään on pakko ottaa järeät aseet käyttöön: lenkki, punkki, b-vitamiini ja joku kunnon kotiruoka.
Mä oon varmaan vaan tulossa kipeeksi enkä hulluksi, mikä on toisaalta ihan oikein, koska tänä talvena on ollut kaikkia hirveitä lenssuja, mutta mä en ole ollut kipeänä laisinkaan (enkä mä ole tehnyt karmallisesti mitään niin mahtavaa, että ansaitsisin sen).
Mutta sitten pari hurmaavaa itsemurha-anekdoottia:
Toissa lauantaina joku oli kiivennyt Sellon kirjaimien (jonkun liikkeen kirjaimien tosin, ei itse Sellon, mikä olisi ollut vielä mahtavanpaa!) päälle ja uhannut hypätä. Sitä oli sitten neuvoteltu sieltä alas frendin plus poliisisetien voimalla hetken pätkää, ja lopulta poimittu nostokurjella pois. What a way to..no ei go, mutta SHOW. Duunikavereita harmitti, ettei ollu kiikareita, että olisi nähnyt, kuka se oli (että olisi voinut kettuilla sille sitten kassalla.)
Toinen: nuoruuden hurjina vuosina kolme masentunutta bilettäjää (minä ja kaksi herrasmiestä, jotka eivät koodinimeäkään kaipaa) hahmotteli näyttävää itsensä poistoa: leikittelimme ajatuksella, että olisimme käyneet vuokraamassa spiderman-, batman- ja teräsmiesasut ja hypänneet yhdessä jostain korkealta. Siinähän olisi ollut jutun juurta! (Teräsmies ei lennä enää, mikä oli vikana Spidermanin seitinheittimissä, missä oli Robin?)
Ai niin, Ruoste on aivan ihana biisi oikeesti. CMX osaa tehdä semmosia "maailman kaunein biisi" -biisejä älyttömän hyvin. Hei, mulla ois myös hyvä CMX-anekdootti! No, en jaksa kertoa.
Lähetä kommentti