Joskus on hassua, kun joku fiilisjohteinen tekeminen vain yltyy yltymistään, ja sen kerran alettua ei siitä meinaa tulla loppua. Esimerkiksi siten, että nauraa niin kauheasti, että alkaa hyperventiloida, tai muutaman kyyneleen vierittyä poskelle huomaakin nyyhkyttävänsä lohduttomasti tuntikausia. Kai siinä on padon aukeamisen tyyppistä taustaa, vaikkakin molemmat esimerkithän ovat täysin fiktiivisiä, eivätkä tapahtuneet ainakaan mulle tai ainakaan eilen.
Ollaan Pupen kanssa oltu tänään oikein pikku partiolaisia, ei kuitenkaan aina valmiita, vaan sytytettiin tuli saunan pesään, ruokittiin ratsuhevoset, kannettiin puita ja vettä pikku kätösillämme sekä käytiin pizzalla kylän paikallisessa huoltoasema/baari/varastomyymälässä. Me ollaan aina kuviteltu olevamme varsin sopeutuvaisia, pelottomia ja mieleltämme neutraaleja, mutta siellä oli oikeasti pelottavaa; katselimme visusti tuoppeja ja pizzoja estääksemme alaleukaa väpättämästä hankkijanlippisten ja turvaliivien luvatussa kantapaikassa. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja pizzat olivat makoisat, ja se lienee tärkeintä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Hankkijalippisten yleisimpiin esiintymispaikkoihin meno on aina riski. :)
Mua väsyttää ja heikottaa, kalja oli hyvää eikä se tuntunut loppuvan kesken.
puhutaan myös ns. ketsuppipulloilmiöstä: ensin pitää kopautella aikansa, ja kun pää on saatu auki, loppu tulee kuin itsestään. pätee myös moneen muuhun elämän asiaan.
hankkija-lippikset on kyllä pelottavia, etenkin jos sieltä alta kyttää kiihkeä siansilmäpari. brr.
Mäkin olen huomannut itsessäni tän "ei niin kovin sopeutuvainen"-jutun maaseutumatkaillessani, mikä on hassua, koska mäkin aina kelaan, että oon kovin sopeutuvainen, koska ulkomailla ei ikinä oo mitään ongelmaa, vaikka joutuis asuun missä/syömään mitä/tekemään mitä. Mutta niin se vain on, että jo parin sukupolven katkeutumaton kaupunkiasuminen pilaa parhaankin, ja siinä sitä ollaan luimistelemassa kilpaa jossain takahikiän monitoimilaitoksessa, vaikka kuinka on kesät vietetty maalla vyötäröä myöten paskassa: Ei vaan auta, mun kalliiden rinksujen ja typerän stadilaisnasaaliläpän kyllästyttämä pääni ei vain ymmärrä, ja alkaa AHDISTAA (koin juuri samanlaisen kokemuksen Siilijärven Essolla eräs perjantai-ilta.)Ahdistaa, että ne asuu siellä, elää siellä eikä lähde pois sieltä. Ja tiätty se lippis.
Mutta tämähän tapahtuu vain Suomessa, mikä on hauskinta. Jos toi tapahtuis Venäjällä, se ois "kokemus" josta vois tehä TV-sarjan ja kirjan ja EUROJA. Kun se tapahtuu Suomessa, se on, no, vittumainen tapa tuhlata lauantai-iltaa urpojen keskellä.
Mikä johtunee ihan siitä, että me ollaan vielä kuitenkin liian lähellä niitä siansilmäisiä traktorikuskeja itse, että se voisi olla meistä eksoottista. Meidän lapsista jo varmasti on: "äiti, istuitko säkin nuorena Esson baarissa iltasi?" "En istunut, Homo-Petteri, hys nyt."
Kumma kyllä, tämä ahdistus esiintyy ainakin itselläni vain joutuessa kosketuksiin natiivien kanssa. Jos saan olla rauhassa, nautiskelen maalaisidyllistäni täysin rinnoin. Voisikohan niitä siirtää sieltä lomakausien ajaksi pois, vaikka, öö, Kallioon?
En muista, kuka näin sanoi, (varmaan joku Irc quotesissa), mutta jaanpa viisauden: Lippis on jumalan tapa merkata idiootit.
Tulipas fasistinen kirjoitus. Itsehän haluaisin muuttaakin maalle ja melkein kerran muutinkin (Posiolle, 19 vee, kunnes tulin järkiini...mitähän mää oisin sielläkin tehnyt, varmaan vahingossa harakirin ettei joku hankkijalippis ehdi ensin).
"En istunut, Homo-Petteri, hys nyt." :DDD
sä kaappaat panu kohta mun blogin, oot sata kertaa hauskempi ja nokkelampi ja ircquotes-faktapitoisempi, kaikki alkaa lukea tätä vaan sun kommenttien tähden. ja sä oot ainoa, jonka myöhästyminen mua ei juurikaan haittaa, koska mä tiedän, että sä oot aina myöhässä, ja siksi se on melkein ok.
Gaaa, blogi-piraatit iskevät!
mut seriously, sähän olet ratkiriemukas ja joskus jopa johdonmukainen, toisten läpät kuulostaa aina vaan niin paljon paremmilta.
Se kuuluisa vihreä ruoho, nothing more.
Lähetä kommentti