Karmisesti aiheutettu retrokrapula vai vauhdilla jakautuvia soluja?

Tänäkin aamuna mulla on kankkunen, vaikken eilen juonut. Tänään aionkin siis haastatella jotakuta syövän kokenutta. Koska olen töissä, prosedyyri etennee (tekisi mieli laittaa etenenee, mutta kuten tapauksessa "ruis", "rukiin" tai "ruiksen", kaikki vaihtoehdot kuulostavat yhtä järjettömiltä, joten korvakuulosta ei ole mitään apua) seuraavalla tavalla: kysyn jokaiselta asiakkaalta (kassaneitinä ollessani) "Anteeksi, mutta onko teillä tai onko teillä ollut syöpä?", ja jos on, pyydän heitä siirtymään takahuoneeseen haastateltaviksi. (Tänään ei nyt ehdi täyttää hyllyjä, sori vaan pomo, mutta first things first.) Haluan tietää, kuuluuko syövän alkuoireisiin omituinen tunne jatkuvasta krapulasta, vai ovatko kaikki elämäni varrella kärsimättä jääneet darrat vihdoinkin saaneet minut kiinni? (Mä en nimittäin juuri tremoloita ole harrastanut.)

Otsikko antaa muuten myös yhden diagnoosimahdollisuuden.

Kuten eskimoilla väitetään olevan satoja sanoja asialle "lumi" (Wikipedia on vähän eri mieltä tosin, vitun vastarannan kiisket, tästä olisi tullut paljon parempi juttu jos ne eivät kutsuisi sitä "urbaaniksi legendaksi"), myös suomalaisilla on muuten harvinaisen laaja valikoima viinan juomiseen käytettyä iltaa seuraavan päivän oloa kuvaaville synonyymeille, kokeilkaa vaikka: krapula, darra, dagen efter, kohmelo, tremolo, kanuuna...googlettamalla löytyivät myös innovatiiviset flindaflussa ja lasirokko sekä tikka (päässä nakuttaa, naku naku) ja bulttis. Jostain syystä kaikki sivut väittävät myös "jysärin" olevan kankkunen, mutta eihän se ole, HALOOHALOO, sehän on se päänsärky mikä tulee darran yhteydessä, ei darra itse.

Sana kohmelo tulee muuten itäsuomalaisesta sanasta pohmelo, joka taas tulee venäjältä, jossa muistaakseni baltiarallaa "Jaa pohmiel" tarkoittaa: olen eilisen viinan juonnin jälkeisessä tilassa. (Mun sanasto rajoittuu oikeastaan vain viinanjuontiin; toisin kuin kakkua ostaessa, viinaa juodessa ongelmia ei koskaan esiintynyt.) Kuten Venäjällä aina, tämä sana on erittäin lähellä jotain toista sanaa, joka tarkoittaa jotain ihan muuta (useimmiten jotain rivoa muuta). Eräs ystäväni, joka luki Pietarissa tutkintoa, mutta tiputtautui ulos sinä keväänä kun siellä tapasimme (hän oli tosi hyvä tuttavuus, koska oli äärimmäisen viinaanmenevä, tunsi kaikki eikä edes käynyt koulua), oli viihdyttänyt ihmisiä kuvailemalla usein itseään näillä sanoilla (yrittänyt siis sanoa sitä jotain ihan muuta), kunnes joku oli laittanut sille pisteen kertomalla, mitä sana todella tarkoitti. Mikä oli tietenkin kaikkien humoristien mielestä sääli.

Wikipedia listaa myös kammottavan purjon ja DARUDEN: öm, siis kuka näitä muka käyttää tai milloin on muka käyttänyt, kysyn vaan? Sitäpaitsi minusta on äärimmäisen kohtuutonta nimittää sen miehen nimellä, joka toi meille Sandstormin (ja siihen liittyvän musiikkivideon) pohjimmiltaan mukavaa, rentouttavaa ja luovaa olotilaa, jossa on kiva seilata netissä, lojua ja katsoa piirrettyjä ja maalata tauluja.

(Heh, kun katoin tuon Daruden "I can feel the beat"-videon, niin löysin sieltä pari kaveria. On tainnut jäädä jotain kertomatta. Mukavia mielleyhtymiä kyseisestä videosta muuten tulee, noin niinkuin lopusta, vaikka ihan hirveä kaikin tavoin muuten onkin.)

Pyydän muuten anteeksi systeriltä noita syöpäpuheita jo nyt, koska se saa kuitenkin jonkun vainoharhakohtauksen jos/kun lukee tätä (sille tiedoksi: mulla on syöpävakuutus ja sit mennään Goalle!). Sehän mm. teini-iässä oli varma, että mulla on TUBERKULOOSI ja kuolen verta yskien, kun mulla oli joku flunssa (se oli taas sivistänyt itseään jollain 1800-luvulle sijoittuvalla elokuvalla, I presume).

Toisaalta samainen henkilö on joskus mennyt lankaan, kun laitoin arabialaisen rukousmaton eteisen lattialle, otin käteen mutsin vaasin joka oli istunut hyllyllä koko meidän elämän, menin matolle istumaan ja ilmoitin, että olin juuri tullut pieneltä lentoreissulta. Hetken epäilyn jälkeen ("eikös toi ole mutsin vaasi?", "ei, kun mä toin tän juuri itämailta", "aaaaa") se päätti, että totta kai asia näin on, kun MINÄ niin sanon (kaikki ansaitsisivat pikkusiskon, tai ainakin tämän asian suhteen. Joissain asioissa ihmiset eivät helvetissäkään ansaitsisi pikkusiskoa, kuten kaikki, joiden perässä on kitisevä pikkulapsi joskus juossut kimittäen "Mihin te meette, mihin te meette, mä tuun mukaan, mä tuun mukaan" tietävät. Joskus ei vain voi muuta kuin ottaa iso nippu köyttä ja sitoa pikkusisko puuhun, kuten kaikki isosisarukset myös tietävät.)

Pikkusiskoni on muuten nykyään pankkineitinä ja ansaitsee levitteet leivälle mm. lainoja neuvottelemalla. Uskoisin, että jos neiti ei muuten ole oppinut epäilemään ihmisten tarinoita, nyt on aika kehittää tämä kyky: "Ja minkälaisenhan yrityksen aiotte perustaa tällä lainalla?", "Lentäviä mattoja ja vaaseja ajattelin itämailta tuoda, rahtikustannuksetkin ovat olemattomat", "Aaaaa...eikun EI!Ei lentäviä mattoja ole olemassa ja TUO ON MEIDÄN MUTSIN VAASI! ULOS!!! VARTIJAT!!!

Huomenta vaan sisko. Nyt nähdään, surffataanko pankeissakin työajalla.