Nyt on sitten neljä uutta tähteä alaselässä ja naama kestohymyssä, on se kumma kuinka näistä aina ilostun. Tapojeni vastaisesti melkein myöhästyin, koska typerät spårat menivät väärässä aikataulussa, mutten onneksi kuitenkaan kuin korkeintaan minuutin. Oli huvittavaa patsastella näyteikkunassa housut puolitangossa joku räppäri polvillaan kopiomassa tähtimerkkejä vatsastani, vaikka näinhän ne hommat luonnollisesti etenevät. Tatuoiminen tuntui jopa vähemmän kivuliaalle kuin muistin, mutta se saattoi johtua myös siitä, että kyseessä on varsin ns. lihaisa alue. Nyt on niin hienot, että tahtoisin taas jo lisää, kunhan nämä on rasvattu terveiksi ja sileiksi; herra tatuoija ideoikin jo toisen kyljen kattavan tähtitaivaan valmiiksi.
Eilisllä koirasyntymäpäiväkutsuilla oli hurjan hauskaa. Mukana oli kaikkiaan kuusi koiraa, joiden joukossa staffipentu, joka oli kerrankin yhtä villi kuin Punkki. Kerrankin siis minun koiralapseni ei ollut ainoa joka riehui, sähelsi, poukkoili ja rellesti; terrierit ovat omiaan pääsemään överitilaan, jonka Punkki vie vielä ylemmälle tasolle olemalla juomatta. Mutta, niinkuin lapsistakin sanotaan, ne ovat terveitä kun ne leikkivät, ja sama meno ja meininki jatkui koirapuistossa, jonne menimme koirien syötyä niille vartavasten leivotut cocktaillihapullat. Punkki oli myös hiukan mustasukkainen syntymäpäiväsankari Laveasta, ja olisi mieluiten leikkinyt vain kahdestaan sen kanssa. Niitä on niin soma katsella yhdessä, Punkki puhdisti Lavean suuria silkkikorvia ja ne istuivat vierekkäin sohvalla sekä kirmasivat puistossa.
Tänään aion katsoa elokuvia monta ja paljon, sekä illalla kuskata hiukan. On hieno fiilis, kun ei kerrankin ole ollut ulkona ja voi huonosti (ja tämä ei ole vittuilua Minkille, oikeasti olisin niin tahtonut olla mukana, kun kuulosti niiiiin helmelle kun soitit); lisäksi pitkästä aikaa on ihan laiska päivä, ei mitään velvollisuuksia tai pakkotekoja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
voi miten mahtavaa! melkein jo laitoinkin sulle viestiä, että tulikos hyvät, ja tulihan niistä mitä ilmeisimmin :) kuvaa kehiin!
ja en ottanut vittuiluna, sillä oikeasti mäkin olisin kernaasti nyt ulkona leikkimässä muiden terveiden lasten keralla, enkä vain katsoisi ikkunasta, kun punaposkiset nuorukaiset temmeltävät pallon perässä viereisellä urheilukentällä.
huoh. alkoholistin elämä on niin raskasta. jonkun on vain tämäkin rooli näyteltävä.
Mäkin olin just soittamassa sulle mutta mulla oli niin kiire olla angstinen teini ja taannuin niin syvälle 90-luvulle, että unohdin miten kännykkää käytetään.
Vitsi että kun sut nykyään näkee, näkee tähtiä! Tai: Tyttö, sinussa on tähti!
Vitsi, kuulostipa hauskalta noi synttärit!
<3 panulla on paremmat iskurepliikit kun kellään pojalla!
hyvä ettet minkki ottanut vittuiluna, ja tosiaan nää alkoholistiroolithan menee sykleinä; ehkä jo ens vkonloppuna mä tai joku muu yrjöö mun sänkyyn ja kusee matoille ja sitten oksennan niiden päälle ja punkki syö ne. do not be troubled.
Lähetä kommentti