Onnellisen Panun sanoja

Siis mähän oikeasti yritän kovasti kuluttaa eettisesti ja omalla ostokäyttäytymiselläni edistää niin eläinten, ihmisten (itseni mukaan lukien) kuin luonnonkin hyvinvointia - tai no, ainakin edesauttaa maailman tuhoutumista mahdollisimman pitkän ajan päästä tästä hetkestä. Mutta kuten tänään Nuun kanssa kaukaloidemme ääressä keskustelimme, on se vaan niin vaikeaa.

Ensinnäkin se on vaikeaa siksi, että ostoksiin vaikuttaa niin moni vastakkainen voima: opiskelijan krooninen rahapula, halu syödä terveellisesti sekä nämä ekonäkökohdat. Muistan, kuinka joskus parikymppisenä opiskelijana ilmeisesti nälästä (vähän oli ehkä joku dieetti) ja kaikista näistä ristikkäisistä sidosajatuksista sekaisin tuotin seuraavan ajatushelmen: eihän se voi (suklaapatukka) olla lihottava, kun se maksaa vain viisi markkaa!

Eikun.

Kaikkihan tietävät, että terveellinen ruoka on kallista, tai ainakin se kasvis-, hedelmä- ja proteiinipuoli siitä terveellisestä ruokavaliosta on (paitsi luojalle nyt oikeasti jo kiitos meidän lähikaupan viimeaikojen hedelmä- ja kasvisaleista!), ainakin jos on kasvissyöjä - tai ruokavammainen, kuten ihanat ystäväni sanovat. (Ja osuvat tietenkin myös jälleen naulan kantaan: se on ihan oma valinta, se.)

No sitten tämä eettisyysasia. Perskeles. Kaikkialta tulee ristiriitaista tietoa. Okei, espanjalaisia lentotomaatteja ei saisi ostaa. Niiden poimijoita riistetään! Lentokoneet ovat saastuttavin asia mitä maa päällään kantaa! (Tai siis öö, ilma lennättää...) Miksi lennättää jotain toiselta puolen maailmaa, kun naapurissa kasvaa suomitomaatti? Plus että niissä on kemikaaleja, jotka ovat huonoksi ihmiselle! (Hmm, tästä ei onneksi tarvitse huolehtia syötyään käsisaippualla pestävää kurkkua Venäjällä...jos se on kemikaali, se on jo minussa.)

Paitsi. Että. Tähän kun tutustui vähän tarkemmin, kävikin ilmi, että ekologisesta näkökulmasta lentotomaatit ovat suomalaisia parempia. Suomessa ei ole tarkoitus kasvattaa tomaatteja, tämä ei ole sellainen maa missä tomaatin tulisi kukoistaa, ja niiden lämmitys yms. kasvatuskuluihin kuluu paljon enemmän tärkeitä luonnonvaroja kuin niiden rahtaamiseen sieltä, mihin toivon, että minut rahdattaisiin (päästäkää Espanjaan!!).

Mutta ihmisoikeusnäkökulmasta ne lentotomskut tosiaan ovat edelleen epäilyttäviä. Eli kumpi ja kampi tappeli, tomaatinsyöjä hävisi. (Voi ei! Mun lempiruoka on tomaatti kaikissa muodoissaan ja ihan perusmuodossaan. Mä haluaisin syödä niitä läpi vuoden, antakaa! Miten käy mun tomaattikastikkeen? Tai sen punaisen tahnan, joka liisteröi lasagnelevyt toisiinsa kiinni? Tomaattikeiton? Tomaattipitsan, mon dieu!)

(Värisevällä, loppua kohden vinkaisuksi vaimenevalla äänellä: Bloody Maryn?)

En ole vielä keksinyt tähän muuta ratkaisua kuin sen, että totuttaisin itseni siihen, että syön ns. sadon mukaan, eli sitä, mitä on luonnollisesti saatavilla - loskaa ja hiekoitussoraa jäkälällä siis suurimman osan vuotta, mitä ilmeisimminkin.

Olen tässä kuussa myös lukenut kolmesta eri lähteestä, että suurin ekoteko lentomatkailun lopettamisen jälkeen (tappakaa mut nyt!) on riisin syömisen lopettaminen (ja kasvissyöjäksi ryhtyminen, mutten kehtaa sanoa tätä koska olen sellainen, ja kerrankin tämä blogi ei ole minustaminustaminusta). Riisinviljelystä tulee kuulemma niin paljon kaikkea pahaa, ettei sitä käsitä järjellä (ainakaan mun). Mitä mitä mä sitten syön ? (Entä kiinalaiset?) Mähän syön LÄHINNÄ riisiä. (Ja niin myös kiinalaiset.) Mitä sushiin sitten laitetaan? Mistä riisipuuro tehdään? MIKÄ TEKEE KAALILAATIKOSTA MUUTA KUIN KASAN KAALIA ?! (Etsii asettaan ja tunnustelee ohimoaan etsien oikeaa kohtaa....)

Loska, hiekoitussora ja jäkälä siis, mitä ilmeisimmin.

Mutta nämäkin nyt ovat kaikki taas sellaisia epämääräisiä huhuja, ja ne tahot, joilla oikeasti olisi jotain painavaa sanottavaa, ovat niin helvetin kaukana todellisesta elämästä rastojensa varassa leijailevia korrenpureskelijoita, ettei niiden ohjeista saa mitään tolkkua. Esimerkkinä taas Luonnonsuojeluliitto ja Animalia uusimmassa City-lehdessä havainnoillistavassa raportissa "Kuinka ostaa eettinen muna?" tms.

Pointtina oli pisteyttää munat niiden luonto- ja eläinystävällisyyden mukaan pistein 1-10 (kertaa kaksi koska oli kaksi hippilafkaa pisteyttämässä). Arvatkaa, mille ne yhteensä antoivat sitten 16/20? (Teilattuaan ensin kaiken pakatun ja kaupasta saatavan yksinkertaisesti sadismina.)

Vastaus: "Pienkanala. Osta munat tilalta, niin näet, miten ne on tuotettu. Tarkkaile, että ryhmä on pieni (n. 20) ja linnut liikkuvat vapaasti, kuopsuttelevat ja munivat pesään."

Kiitos tästä, Animalia ja Luonnonsuojeluliitto. Tätä me nykyihmiset luontoa suojellaksemme juuri tarvitsemmekin: käytännön vinkkejä, rehellisiä "jalat maassa"-ohjeita siihen, kuinka elää eettisemmin ja ekologisemmin. Tästä ei varmasti nyt kukaan taas lannistu ja ajattele, että luonnonsuojelu on hullujen hommaa, minkä kanssa normi-ihmisellä ei ole mitään tekemistä. Nyt varmasti kaikki City-lehden luontoystävälliset lukijat käyvät duunin jälkeen ruokakaupassa, tarhassa ja kanafarmilla, jossa tietenkin vierähtää hetkinen, koska sitä kanaa on TUIJOTETTAVA ja varmistettava, että sillä varmasti on ONNELLINEN ILME sillä hetkellä, kun muna ulos tupsahtaa.

Olisi muuten mukava tietää, mikä olisi saanut täydet pisteet? Sekö, että Paris ottaisi sen kanan lemmikikseen vanhan kunnon Tinkerbellin sijaan, antaisi sille parhaan tyynynsä ja taitavimman kampaajansa sulanpöyhijäksi ja lukisi sille runoja aina muninta-aikaan, joita sen ei tietenkään tarvitsisi munia ellei se haluaisi?

(Okei, mä tiedän mikä vastaus on: ainoa sataprosenttisen eettinen muna on muna, jota ihminen ei syö eikä ole syödäkseen tuottanut vaan korkeintaan keräilee jostain metsiköistä jos kana on sen sinne unohtanut. I fucking know. Loskaa, kiviä ja jäkälää. Mä tiedän.)

Hitto että musta olisi kiva, että Suomessa olisi yksikin instanssi, joka olisi yhtä kiinnostunut mun hyvinvoinnistani.

Kertokas muuten, miksi Reilun Kaupan kahvi on se ainoa, mikä on musta täysin juomakelvotonta, vaikka pystyn juomaan jopa Euroshopperia? Tai miksi ainoa viini, mikä aiheuttaa mulle kolmen päivän krapulan ja migreenin, on joka ikinen niistä Alkon valikoimiin kuuluvista kolmesta luomupunkusta?

Onkohan salaisuus kenties loska, hiekoitussora ja jäkälä?

PS. Kuten kaikki tietävät, suurin ekoteko, minkä ihminen voi tehdä, on poistaa itsensä (ja mahdollisimman monta saman tuholaislajin edustajaa) maan päältä sitä tuhoamasta. Jos luontoystävällisyytesi ei kuitenkaan vielä yllä näin suuriin tekoihin (senkin Torakka!, aiot vielä varmaan lisääntyäkin, eikö vain?) , kannattaa aloittaa tästä: kuuntele Julma-Henri & Syrjäytyneiden biisi nimeltä "Pohjalla" . Sen jälkeen ei ainakaan tee hetkeen mieli syödä kananmunia, vaikka se kana olisi ollut kuinka fiiliksissä.

P.S.S Oikeasti olen sitä mieltä, että pienetkin teot vaikuttavat, eikä kaikkien tarvitse tehdä kaikkea, kunhan kaikki tekevät jotain, eikä elämä muutenkaan ole niin vakavaa. (Lukuun ottamatta minua - minun pitää tehdä se kaikki, ja minut löytääkin varmaan tästä lähtien aamuisin kanafarmeilta tekemästä kanasosiologisia tutkimuksia - heti kun olen saanut tuon Julma-Henrin kielikukkasen hittoon päästäni!)