maanantai 28. tammikuuta 2008

Pure morning

Tänä aamuna olen jo purskauttanut kahvia nenästä, huomannut kaksi uutta finniä sekä odotellut eräällä klinikalla vartin, jonka sen avaava henkilö oli myöhässä, ostaakseni kavioeläimelle douppia. Junamatka meni muuten hyvin, paitsi joku ilmeisesti avohoidossa oleva neitonen, jonka huulipuna oli pitkin poskia, tuijotti mua riivatun näköisenä lähes pysähtymättä; vain lisäämällä volyymia Marilyn Mansonin lauluun huomattavissa määrin onnistuin välttämään silmittömän pakoreaktion. Töissä olen tähän asti saanut aikaan paljon, vaikkakin kauhean sähläyksen, nykimisen ja törmäilyn saattelemana, mutta eihän tämä mikään tyylilaji olekaan niin.

On se kumma, kuinka auringonpaisteessa on taikaa. Se tekee kaiken paremmaksi, sen häikäistessä siristelykin tuntuu miellyttävälle, ja kun ei sitä melkein koko talveen ole joutunut tekemään, on se melkein kuin suutelisi jotakuta erityistä pitkästä aikaa; sen osaa, muttei muistakaan, kuinka luonnolliselta, kotoisalta ja miellyttävältä se tuntuukaan.

Muuten olen hiukan surullinen siitä, ettei Suomen valtio lainkaan yritä saada aikataulujaan sopimaan omiini. Pörri on kiinni ensi viikonlopun, mikä tarkoittaa, että joudun viettämään sen yksin Ponilaaksossa, joka siis sijaitsee aivan skutsissa ja keskellä ei-mitään, siellä on luonnoneläimiä ja hurjan pimeää. Sain jo kerran siellä melkein paniikin, kun Pörri saapui paikan päälle itseäni myöhemmin eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä. Tosin onneksi suhtautuminen on melkein puoli ruokaa, joten ehkä kaikki menee hyvin, kunhan vain asennoiduin olemaan yksin; tai sitten kaappaan jonkun ystävän sinne haistelemaan maalaisilmaa. Tätä on onneksi vielä aikaa miettiä.

Ja tosiaan, aikatauluista vielä, saattaisin muuten kestää tuon jo purnatun ensi viikonlopun, ellei sitten sitä seuraavana tilanne olisi se, että olen itse menossa Tampesterin kaupunkiin katsomaan erään kornin yhtyeen soittamista. Luonnollisestikaan en saattanut varata Pörrille lippua, koska en tiennyt, olisiko hän pääsevä siihen osallistumaan, enkä muutenkaan usko, että hän olisi edes halunnut. Vaikka onhan meillä se perjantai-ilta, mutta ei se ole sama. Eilen olin tästä hyvinkin turhautunut ja koin tarvetta hyvinkin naiiviin kiukutteluun ihan vain kiukuttelemisen tähden; kestän erittäin huonosti jo paskamaisuutta sellaisenaan, puhumattakaan siitä, jos en siihen voi vaikuttaa tai edes huutaa kellekään kokemiani vääryyksiä mahdollisimman lujaa. Screw you, guys.

6 kommenttia:

Kesäminkki kirjoitti...

ihan mielettömän hyvä ja kaunis analogia auringonpaisteen ja suutelemisen välillä! juuri tuollaiselle ne tuntuu, just noin.
ja voi mänttiyden multihuipentuma tosiaan, että nuo viikonloput menee just tolleen väärin perin päin :( mut onneks meillä kaikilla on loppuelämä ja kaikki maailman aika aikaa. vai mitä? ;)

nuunis kirjoitti...

tottahan tuo, kaikki maailman aika on jotenkin sellainen määre, että se aina jaksaa rauhoittaa, jopa tässä asiassa; ja kuten itse aina vaadin muita tekemään, niin yritän tässä nyt nähdä niitä positiivisia puolia. niitä voisi olla vaikka tuo siristelyntapainen :)

Anonyymi kirjoitti...

"suhtautuminen on melkein puoli ruokaa" on vaan niin maan eniten maailmassa oikein sanottu. Perkele. Naulan kantaan, näinhän se on.

Hevostytöt tietää kaiken suhtautumisen magiasta: jos kaikki suhtautuis samalla tavalla elämään ko hevostyttö paskaa lapioidessaan (talikoidessaan, mikä se sana on, help me out here!) olisi maailma paljon parempi paikka.

nuunis kirjoitti...

talikointi ja lapiointi ovat molemmat viralllisen heppatyttökoodin mukaan hyväksyttäviä, suositelltavin itsensä kannalta on verbi lapata, koska se on ns. välineneutraali pohjimmiltaan.

Kesäminkki kirjoitti...

"mättää" kelpaa myös, sillä "mättää paskaa" kuulostaa jotenkin ihanan vulgäärille.

Anonyymi kirjoitti...

joo "mättää paskaa" on paras. Jotenkin myös tosi yleispätevä: melkein jokaista duunia voi kuvailla noin (randomilla mieleen tulee heposenhoitajan lisäksi ainakin markkinointiassistentit, kokit, toimittajat, siivoojat, ärräntädit ja jos oikeen metaforatasolle mennään, niin ihan koko ihmiskunta...paskan mättämistähän tämä on ihan heräämisestä kaupankäyntiin.

Angstinen? Eii....