Maanantai
Tänään ostin Stockalta neljä leipäveistä, ja kuitenkin sain vain paperihaavan kuitista. Se on jo ironiaa, jos mikä. Onneksi sen kumosi Strindbergiltä ostettu kakunpala, jonka sain työkaveriltani. Toisaalta kuuntelin toisen työkaverin tilitystä siitä, kuinka sen tyttöystävä oli ostanut jo kolmannet saappaat tänä talvena, joten Niilin pinta pysynee tulvarajan alla; ellei siihen vaikuta se, että kahvikoneen säätöjä tuntuu olevan muutettu ja maitovaahto laajentuneen. Mua kiitettiin vuolaasti asiasta, jonka kanssa mulle ei ollut käytännön tasolla mitään tekemistä, mutta hymyilin vain tyytyväisenä enkä sanonut siitä mitään. Taidan tarvita yhden neulemekon ja harmaan jakun, oi harmaan jakun nyt ainakin, eikä sitä voi käyttää ilman harmaata hametta. Ajattelin myös värjätä hiukset, ja tunnen pakottavaa halua käyttää punaista väriä, mutta luulen sen johtuvan siitä, että sunnuntaina näin, kun hevosen selkänikamaan pistettiin kokonaan sisälle 15-senttinen neula. Olin puhjeta laulamaan murjaanien kuninkaan pilkkalaulua, niinkuin edellisenäkin aamuna olin tehnyt.
Tiistai
Räpsähdin ensimmäistä kertaa työkaverieni naamalle ja kiroilin. Luulen, että se oli pohjimmiltaan hyvä, koska kaikkien ilmeet olivat loppupäivän lempeät ja yhteistyöhaluiset. Panun kanssa söimme töiden jälkeen sushia Aikatalossa sekä sen jälkeen leivoksia ja sherryä Fazerilla. Ilma oli mitä ikävin, mutta tietyllä, jopa hieman sympaattisella tavalla se täsmäsi pommitetun Kosovon oloiseen Helsinkiin. Kaikki oli harmaata, mutta halaukset lämpimiä - siis ne, jotka onnistuivat, sillä sateenvarjot olivat puhkaista halijoiden silmät.
Ja nyt on vasta keskiviikko
Onneksi Miero haastoi. Siispä, top 4 -lista polttavista asioista:
1. itkukirjeen väsääminen kouluun, etten lennä ulos sieltä (äärimmäinen laiskuus ja viitsimättömyys)
2. kampaajalla käynti tai joku muu ratkaisu kroonisiin pahoihin hiuspäiviin (pihiys)
3. riimunnaru (kynsinauhaan kohdistunut palovamma)
4. poninhäntä, tai mieluiten nutturalle käännetty sellainen miehillä (kuumuus)
Taisin tehdä tuonkin väärin. En vaan osaa ja joudun käyttämään jakkupukuja. Multa kysyttiin spontaanisti bussipysäkillä, olenko töissä Ernst & Youngilla, jolloin ajattelin hetken olevani pätevän näköinen, kunnes tajusin, että se luki mun sateenvarjossa. Pannahinen.
Tänään ostin Stockalta neljä leipäveistä, ja kuitenkin sain vain paperihaavan kuitista. Se on jo ironiaa, jos mikä. Onneksi sen kumosi Strindbergiltä ostettu kakunpala, jonka sain työkaveriltani. Toisaalta kuuntelin toisen työkaverin tilitystä siitä, kuinka sen tyttöystävä oli ostanut jo kolmannet saappaat tänä talvena, joten Niilin pinta pysynee tulvarajan alla; ellei siihen vaikuta se, että kahvikoneen säätöjä tuntuu olevan muutettu ja maitovaahto laajentuneen. Mua kiitettiin vuolaasti asiasta, jonka kanssa mulle ei ollut käytännön tasolla mitään tekemistä, mutta hymyilin vain tyytyväisenä enkä sanonut siitä mitään. Taidan tarvita yhden neulemekon ja harmaan jakun, oi harmaan jakun nyt ainakin, eikä sitä voi käyttää ilman harmaata hametta. Ajattelin myös värjätä hiukset, ja tunnen pakottavaa halua käyttää punaista väriä, mutta luulen sen johtuvan siitä, että sunnuntaina näin, kun hevosen selkänikamaan pistettiin kokonaan sisälle 15-senttinen neula. Olin puhjeta laulamaan murjaanien kuninkaan pilkkalaulua, niinkuin edellisenäkin aamuna olin tehnyt.
Tiistai
Räpsähdin ensimmäistä kertaa työkaverieni naamalle ja kiroilin. Luulen, että se oli pohjimmiltaan hyvä, koska kaikkien ilmeet olivat loppupäivän lempeät ja yhteistyöhaluiset. Panun kanssa söimme töiden jälkeen sushia Aikatalossa sekä sen jälkeen leivoksia ja sherryä Fazerilla. Ilma oli mitä ikävin, mutta tietyllä, jopa hieman sympaattisella tavalla se täsmäsi pommitetun Kosovon oloiseen Helsinkiin. Kaikki oli harmaata, mutta halaukset lämpimiä - siis ne, jotka onnistuivat, sillä sateenvarjot olivat puhkaista halijoiden silmät.
Ja nyt on vasta keskiviikko
Onneksi Miero haastoi. Siispä, top 4 -lista polttavista asioista:
1. itkukirjeen väsääminen kouluun, etten lennä ulos sieltä (äärimmäinen laiskuus ja viitsimättömyys)
2. kampaajalla käynti tai joku muu ratkaisu kroonisiin pahoihin hiuspäiviin (pihiys)
3. riimunnaru (kynsinauhaan kohdistunut palovamma)
4. poninhäntä, tai mieluiten nutturalle käännetty sellainen miehillä (kuumuus)
Taisin tehdä tuonkin väärin. En vaan osaa ja joudun käyttämään jakkupukuja. Multa kysyttiin spontaanisti bussipysäkillä, olenko töissä Ernst & Youngilla, jolloin ajattelin hetken olevani pätevän näköinen, kunnes tajusin, että se luki mun sateenvarjossa. Pannahinen.
3 kommenttia:
herää väistämätön kysymys: mitä varten sä niitä veitsiä ensisijaisesti oikein ostelitkaan?
tiistai oli kivasti kuvailtu, paitsi räpsähdys, koska muistan mille se kasvoilla tuntui. paitsi tietysti jos se on ansaittu sen vastaanottajan taholta, niin sitten sekin on vain hienoa :)
hienosti rinnastit muuten jakkupukujen käytön rangaistukseen :D koska ainakin mulle se olisi juuri se, paitsi ensimmäiset kaksi päivää, jolloin olisin tohkona siitä että käytän Aikuisten Naisten vaatteita. ja sitten varmaan jotenkin ehkä pirjoaisin niille tai kaatuisin ne mäskäks ja se siitä sitten saatana.
sanavahvistus on märehtijä eli reveater.
Miten niin teit väärin? Ma ei ummarra nud.
Punainen väri on varmasti mitä sopivin ja hienoin kaikista maailman väreistä. Näin uskon.
Sanavahvistuksena lihatakki eli patecoat
no okei jos sanot ettei se mennyt väärin niin hyvä, mutta ehkä laajensin sitä jotenkin. ratkaisin muuten kohdan yksi, enkä kirjoittanut itkuista ja kuolemantäyteistä virttä, vaan tehokkaan ja kiireisenoloisen, jossa oli selkeä lupaus. tokan kohdan ratkaisin fiskarseilla, ja luulen että onnistuin siinäkin! ja blondasin taas vaan, blaah, oon nynny.
töihin ostin ne veitset, vaikka olikin kiva leikkiä, että johonkin ihan muuhun.
me kolme muuten ollaan sanavahvistuskuninkaat, jotka varastaa kullan!
Lähetä kommentti