Mussa ei ole ainoatakaan alkoholistigeeniä, sillä mulle tulee aina aivan jäätävä darra. Kai tääkin peritytyy, äiti kertoi, että se oksentaa kaikista morfiinijohdannaisista lääkkeistäkin. Nykyisin olo on jo niin huono, ettei toisinaan tee edes mieli juoda, kun tietää, että seuraavana päivänä on niin paskana kaikella tapaa. Siihen ei myöskään auta se, ettei saa nukutuksi; tai ei ehdi nukkua, kun ilta vain tuntuu jatkuvan ikuisesti.
Tämä aamu oli ehkä nöyryyttävin ikinä. Istuin aamiaispöydässä entisen työkaverini ja tämän isän kanssa pienenpienessä paljettikoltussa ja vanhoissa meikeissä, löyhkäten viinalle. Sen jälkeen autoin pakkaamaan autoon enduropyöriä ja muita tamineita piikkikorkojen upotessa maahan, nykien samalla helmaa pakaroiden päälle. Sitten vietin ihanat puolituntiset kahdella juna-asemalla jäätävässä tuulessa täristen vilusta ja unenpuutteesta. Kotiin päästyäni seisoin puoli tuntia kuumassa suihkussa ja siirryin lämmittelemään syväjäätyneitä lihojani Pörriin.
En tajua, kuinka aina päädynkään näin fiktiivisiin seikkailuihin aikeiden ollessa ihan vain normaalit. Kai tää tästä taas, nyt menen saunaan. Oli kyllä hyvät juhlat, Minkki on järjestäjä vailla vertaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
järjestäjä vailla järkeä. fak ÄÄS, tavallaan vähän kismittää etten päässyt teidän kanssa tanhuamaan. vaikka ei mun lohdutuspalkintokaan ihan huono ollut.
sanavahvistus kuvaa jotenkin tätä ajatuksenjuoksua tänään: tosmis.
Lähetä kommentti