palasin tänään retkeltä turusta siskoni luota. eilen virkistyimme kahdesta pullosta fresitaa siinä määrin, että lähdimme tutustumaan turun yöelämään, vaikka alunperin ei pitänytkään. sattumalta näytimme tosiaankin siskoksilta, koska molemmilla oli yllä vaalean tukan lisäksi rikkinäiset farmarihousut ja musta nahkatakki, verisukulaisuus ei jäänyt kellekään epäselväksi. ensimmäisessä pubissa puppesisko puhui ihmisten kanssa vasemmistolaisuudesta ja huumausaineiden korvaushoidoista, minä puolestani join kilpaa kaljaa moottoripyöräjengiläisen näköisen kantisjärkäleen kanssa. en voittanut, mutta en ollut harmissani. sitten katugalluppasimme ajatuksia siitä, mihin baariin jatkettaisiin. päädyimme erään neiti monroen mukaan nimettyyn paikkaan, joskin meidät pakko-otettiin ensin jonnekin vippipuolelle, jossa oli kauhean rumia ihmisiä, joten karkasimme sieltä pian takaisin rahvaan joukkoon. siellä jotenkin eräs poikaporukka lyöttäytyi meihin ja siitä porukasta kaikki yhtä lukuunottamatta olivat ihan hulluja. vähiten hullu oli niin lyhyt ja muutenkin pieni, että otin sen istumaan polvelleni ja juotin sille olutta. jossain kohtaa en pystynyt enää juoda ja puppe alkoi juoda vettä, joten päätimme poistua. meidät saattoi herrasmiesmäisesti kotiin katto kassisen näköinen poika, sen päähän oli helppo kuvitella sellainen lippalakki, jonka päällä on pieni propelli. sitten käperryin pörrömatolle nukkumaan.
onneksi minkki merkkasi aivan ihastuttavan vertaistukihenkisesti, sillä olin hiukan huolissani itsestäni tänään kun menin parhaassa "ville valo darrassa" -valepuvussani ostamaan antennipiuhaa televisiota varten. pystyin juuri ja juuri ottamaan kontaktia myyjämieheen ja muodostamaan oikeita lauseita, vain hiukan änkyttäen, jouduin kyllä toistuvasti pyyhkimään hikeä naamastani. nykyään darrassa hikoilen kiusallisen paljon juuri naamasta ja sen lisäksi olen hyvin, hyvin vainoharhainen. hesessä pälyilin vauhkosti henkilökuntaa, joka näytti epäilyttävälle. olin alkaa itkeä pelosta, kun joku tyttö toi hampurilaiset pöytään, tahdoin vain käpertyä pörrömatolle ja laittaa pipon päähän niin syvälle, että se peittäisi koko hikisen naamani. onneksi nyt on jo hiukan parempi, ja kaiken kukkuraksi pörri osti meille uusimman guitar heron. täten haastankin panun, ja oikeastaan kaikki muutkin halukkaat, mitä pikimmiten turnaukseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
:D kunnon seikkailu teillä turussa ollut! ja kaikkia sarjakuvahahmomaisia poikia. katsos, juuri TÄMÄN takia EI kannata leikkiä parempaa ihmistä ja raitistella.
koska: mulla oli eilen paranoia ilman darraa töihin mennessäni, kysyn vaan että missä on oikeus ja missä vääryys. nyt loppu tällanen pelleily!
Mä oonkin ryypännyt kolme päivää kaiken hereilläoloaikani. Meni kutakuinkin näin: perjantaina join tosi vähän (suhteessa) mutta lauantaina oli kankkunen ja ei tullut humalaan mistään kunnes tuli ihan kamalaan humalaan kunnes selvisi. Sunnuntai-aamuna oli ihan järkevä olo, kunnes lähdin julkiselle paikalle, jolloin edellä mainitut oireet ilmenivätkin sitten kuin taikaiskusta: pelkoa, inhoa ja hikeä Suvilahdessa. Sitten joinkin drinksuja ja skumppaa enkä uskaltanut lopettaa, ennen kuin olin turvallisesti kotona.
Nyt en uskalla mennä katsomaan tilin saldoa mutta purilaisia uskallan ihan hyvin syödä.
Ja isot aplodit Pörrille joka hankki meille (meillehän se on?) GH:n. (Kuten aina: kun opinnäytetyötä pitäisi tehdä, pelataan Guitar Herota ja juodaan viskiä)
-Panu, jonka kämppis on keksinyt SIIVOUSVUOROT, mikä seurauksena Panu on päättänyt muuttaa ulos-
Lähetä kommentti