Eilen otimme siis päiväkännit Minkin ja Mieron kanssa, ja hyvät sellaiset otettiinkin! Kävin myös toista kertaa Suomenlinnassa, ekalla kerralla olin siellä luokkaretkellä, ja lokki kakkasi inhoamani tytön päälle, eikä tämä kerta jäänyt yhtään huonommaksi. Toivoisin sinne tosin julkista kuljetusta, esim. tuolihissejä, vammaisille tai rapakuntoisille sekä vessoja, jotka eivät ole lukossa. Kun olin menossa kotiin, istuin junassa, ja jossain kohtaa havahduin siihen, että sen olisi pitänyt mennä jo; kun poistuin junasta, olivat kaikki taulut pimeinä ja vinkuva tuulenpuuska riepotti sanomalehtiä spiraaleina. Päätin olla välittämättä näistä, ja otin bussin.
Tänään puhuin Minkin kanssa puhelimessa kun muhun törmättiin, tai siis siihen autoon, jolla ajoin, ja jonka omistaa Pörri. Muut osalliset olivat pelokas nuorimies ja inttävä pappa, itse olin luonnollisesti syytön sekä vähävaurioisin johtuen kärpän reflekseistäni. Se poika oli niin häkeltynyt, että työnsin sen auton pois keskeltä tietä ja annoin sille spontaanin halin. Olin itsekin yllättynyt, että mitä ihmettä.
Ei kai muuta sitten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
:D johan sitä oli siinäkin. oikeasti: kenties tämän kevään kehnoin sää, ja nää käkkii jossain tykin juurella huutonauramassa.
ja toi juna-asemakohtaus on kuin jostain leffasta: sankari nousee junasta. new yorkin tuho on alkanut: vesi nousee, mutta sankari ei sitä vielä näe. luonto on ottamassa vallan: se on saanut kyllikseen! se ei aio ottaa tätä enää!
yksinäinen piikkipallokasvi pyörii verkalleen tuulen mukana ratapihan poikki.
Tsot tsot! Ei tainnut olla hands freetä kumminkaan. ;)
totta minkki, se oli niin leffaa! ja tänään vielä kun tulin kotiin, niin kaikki hanat oli mennyt sellaisiksi, että niissä oli lämpimän veden kohdalla tyhjää, tai siis mitä kuumemmalle laittoi niin sitä vähemmän vettä tuli, ja mietein, että what is this crazy madness?
eikä ollut handsfreeta, ja vaikka nyyhkyttäen sopersin totuuden heti kun näin poliisit, ei se niitä juuri kiinnostanut. rehellisyys maan perii?
crazy madness! perustettiin eilen bändikin, muistatteko?!? oi että, vähänkö oli hedelmällinen keikka taas!
sä oot nuu ehkä riivattu, oot joutunut pahan puolelle. siitä kertoo jo sanavahvistuskin: biesinn.
Ei tollaista bändin perustamista voi olla unohtamatta. :D Mulle kyllä jäi vähän epäselväksi Nuun rooli siinä bändissä.
MÄ olen rumpali. ja soitan suu kiinni.
:D se onkin kenties rumpalin tärkein ominaisuus.
Lähetä kommentti