Mä en pidä urheilusta. Luultavimmin jos en lihoisi en koskaan tekisi mitään. Tai jos en saisi rytmihäiriöitä ja olisi kuolla yli viidestä juoksuaskeleesta tai tuntisi keuhkojeni tilavuuden toisinaan bileiden jälkeen olevan noin viidesosa niiden normaalistikin heikohkosta kapasiteetista. Mä en saa itseni kiduttamisesta mitään fiiliksiä, korkeintaan voin fiilistellä sitä, että jaksoin tehdä jotain ja sitä, kuinka monta bisseä kulutin rimpuilemalla angstisen näköisenä jonkun urheilulajin parissa. Ne ihmiset, jotka ei voi elää ilman lenkkeilyä tai bodausta on joko todella erilaisia kuin minä, tai sitten valehtelijoita. Luultavasti niissä on kumpiakin. Jotkut lajit, jotka ovat enemmän kehityskeskeisiä ja perustuvat taitoon, ovat tavallaan mieleeni, mutta niissäkin on kääntöpuolena se itsensä kohtuuton rasittaminen toisinaan. Liikunnasta saatava hyvä olo on kuitenkin mulle enemmänkin sitä, että se on parempi kuin darra, ja toisaalta se, että läskiytymisen vauhtia on hetkellisesti hiukan hidastettu. Todennäköisesti näin ei saisi sanoa, niinkuin ei saisi sanoa sitäkään, että inhoaa vauvoja ja niiden pulskat piirteet eivät ole söpöjä vaan kuvottavia, mutta minäpä en siitä piittaa.
Tiedän jo, että meinaan purskahtaa itkuun kun istun huomenna pöntölle, kun reiden ovat leiponeet ihan kiinni. Niissä on jotenkin erityishyvä jumiutumiskyky. Onneksi kävin myös maksimiajan solariumissa, ja koska muhun ottaa bruna aika hyvin kiinni, niin voin edes kyynelten läpi katsoa peilistä vähemmän kelmeää ihoani. Olisipa jo kesä. Ostin eilen ne gladiaattorisandaalitkin, enkä malta odottaa sitä, että ne pääsevät ulos. Eilinen oli suurten päätösten päivä, sillä päätin myös lähteväni Ruisrockiin (luultavasti gladiaattorisandaaleissa), koska ilkeä sisarpuoleni Kenraali Sandells asuu Turussa, ja aion hyödyntää kaikkia sen asunnon tuomia fasiliteetteja sumeilematta. Taidan olla liian vanha tai ainakin liian laiska telttailemaan festivaaleilla, ja tahdon kaikin keinoin välttää tilanteita, joissa kuulosta mummolta, ja niin tulisi epäilemättä käymään, jos pari nussivaa teiniä kaatuisi teltan päälle tai jos ne oksentaisivat kollektiivisesti gladiaattorisandaaleihini. Parempi olla siis rehellinen itselleen ja ennaltaehkäistä.
Tämän terveyspäivän aion kruunata kuorimalla ja itseruskettamalla ja lakkaamalla kaikki ruumiini kynnet mustaksi. Voisin myös pukeutua iltapukuun ja meikata ja laittaa kiharat, sillä American Idolia tulee tänään kaksituntinen tuplalähetys. Meinasin eilen purra vieraitani naamaan, kun ne hölisivät lähetyksen aikana, mutta sitten hillitsin itseni, koska siitä olisi tullut hetkellisesti aika huono tunnelma ja maineeni olisi muuttunut vielä enemmän kyseenalaiseksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Jaa, hmm. Ottaiskohan Sandells mutkin kotoonsa asumaan Ruissin ajaksi? Haluaisin nähdä Ladytronin nyt näin ainakin, ja juoda kaljaa, jota aion opetella juomaan, koska juon liian vahvoja aineita ja menen niistä ihan sekaisin.
Toisaalta voisin mennä Heidille ja Tonillekin. Paitsi että nillä on vauva. Mä varmaan astuisin sen päälle kännissä tai jättäisin lojumaan jotain, mitä ei saa jättää lojumaan kun on lapsia (kuten syanidia).
Hmm.
Ruisrock alkaa kuulostaa vähitellen bändikattauksensa takia ristiriitaisen viihdyttävälle.
Mut hei, Eppu Normaali. Ei vittu.
Mitä sä oot nyt sitten bodannut?
"kaikki ruumiini kynnet" kuulostaa mielestäni jopa enemmän kyseenalaiselle kuin kasvojen alueelle pureskelu.
jumppaaminenkin on vähän silleen, että kun siihen saa sellasen hyvän rutiinin päälle, siihen tottuu ja sitten luulee tykkäävänsä - tai ainakin että niin vain kuuluu tehdä. vaikka mä kyllä tunnustan tykkääväni siitä ihan aidostikin joskus. taidan olla sairas sika.
sanavahvistus on erityisen, ehkä jopa väitöskirjatasoisesti, ansioitunut clarkkentisti: teristri.
panu: oon melko varma, että sandells ottaa. tai sitten jos sua pidetään siellä toisessa paikassa vaikka vaan vessassa ettet loju tai jätä lojumaan tai astu päälle? :D syanidit voi tosiaan jäädä, koska kaikillahan on sitä aina varmuuden vuoksi.
miero: mä oon ihan varma, että niillä epuilla on vielä fiittaamassa joku jippu, ja ne alkaa soittaa just sillon kun jonotan pahimmissa laskuissa sitä kaljaa, joka voisi pelastaa mun elämän, ellei silmistä ja korvista ala vuotaa verta sitä ennen niiden takia. kiva kuolla sitten tommoseen. niin ja olin bodypumpissa, salijäsenyys päättyy tän kuun lopussa niin on vikat pinnistykset.
minkki: ihanaa et sä näit just ton kohdan kyseenalaisuuden! se oli niin vastenmielinen, että aluksi kummasin sen pois, mutta sitten kirjoitin sen uudestaan samasta syystä. sun jumppaselitys on myös aika hyvä, noin mä ajattelen et ne sairaat siat ajatteleekin, toisin kuin me laiskat siat.
sanavahvistus on suomenruotsalainen juhlakastike rapsuppi.
OIjoi, Eppu Normaali feat. Jippu. Kyllä mä olen oikeassa siinä, että syanidia kannattaa aina olla käsillä. Esim. viime kesä ois ollu ihan erilainen, jos sillon Lauri Tähkä feat. Elastinen - hetkellä ois ollu töräyttää naamaan kunnon syanidishotti.
Ja silmiin ja korviin rikkihappoa...
Lähetä kommentti