Köp åt dig själv vad du önskar av andra

Nyt en ole varma otsikon kieliopillisesta oikeillisuudesta, ja se raastaa sisintäni kuin partaterä teinin ranteita. Koska kuitenkin olen rohkea ja itsenäinen nainen, en siitä piittaa ja korjaan sen jos joku suomenruotsalainen ystäväni sattuu tietämään paremmin. Ruotsi on mun mieleen muutenkin tosi hyvän kuuloinen kieli, meillä on yhden duunikaverin kanssa sellainen läppä, että se sanoo ohi kävellessään "tjena" ja mä alan kikattaa ihastuttavasti. En vain voi sille mitään.

Tänään olen päättänyt, että menen ensi palkasta ottamaan sydäntatuoinnin huuleen. Tai sitten voisin kyllä käydä jo nytkin, mutta olen sillä tavalla vainoharhainen, että mua pelottaa, että jos tuhlaan viimeiset rahani johonkin tollaseen hömpötykseen, niin Punkki vaikka sairastuu pahasti ja äkillisesti eikä mulla ole varaa sen lekuriin ja se kuolee. Vain itsekkyyteni tähden. Se fakta, että Pörrillä on rahaa, ei poista tätä vainoharhaa, tai lähinnä en voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos en pystyisi itse maksamaan ainoan poikani lääkärikuluja. Punkille vielä sattuu aina nimenomaan akuutteja juttuja, kerran se oli loukannut niskansa jotenkin siten, ettei se pystynyt syömään tai seisomaan edes; toisen kerran se oli loukannut varpaansa niin pahoin, että se jouduttiin röntgaamaan, mutta onneksi se ei ollut murtunut. Totuin hevosten kanssa siihen, että laskut oli aina niin infernaalisia, etten voi olla joka kerta tokaisematta laskun nähdessäni, kuinka koiranlääkintä on halpaa kuin saippua, vaikka eihän sekään oikeasti ole kovi edukasta etenkään jos otetaan röntgenkuvia. Tämän varvasepisodin kohdalla oli muuten hauska, kun olin menossa Punkin kanssa sinne röntgeniin, ja lekuri kysyi tavanomaisesti, että olenko raskaana. Vilkaisin suu auki Pörriin, joka katsoi mua jo valmiiksi suu auki, kunnes lekuri sanoi että niin ihan tota röntgeniä varten vaan.

Muista jutuista, joita mielelläni ostaisin itselleni, olisivat kampaajalla käynti sekä rumpujensoittotunnit. Koska mun osalta prätkäkortin ajaminen kusahti toistaiseksi töiden ja äidin vastarinnan tähden, niin mun varmaan täytyy panostaa näissä asioissa itseeni parantaakseni elämäni laatua. Toisaalta prätkäopetukseen ehtisin esimerkiksi kesällä, koska silloin meille tulee yksi uusi tyttö, joka varmasti voisi paikata mua ne kaksi torstaita, jotka siihen teoriaan vaaditaan. Onneksi on tämä tsäänssi eli mahdollisuus, sillä muutun varmasti kateudesta vihreäksi, kun Minkki kertoo ekoista prätkäoppitunneista.

Nyt sitten vain pitäisi lopettaa vaatteiden ostelu. Tarvitsen kyllä ehdottomasti kuvioverkkosukat.