Vampire heart

Mä olen sillä tavalla ehdoton, että kestän vähän huonosti äkillisiä muutoksia. Duunissa mietin aina koko aamun mitä aion syödä lounaaksi, ja kun lopulta teen päätöksen, on sitä mahdoton enää vaihtaa. Jos vaikka päätän mennä syömään salaatin, johon tahdon lohta ja artisokkia, menen aivan suunniltani, jos lohta ei olekaan. Tivaan vammaisena salaattitytöltä "miten niin ei ole" ja "eikö tosiaan ole yhtään lohta!" ja "laita nyt sitä lohta vaan", enkä meinaa pystyä valitsemaan mitään muuta. Ja ihan sama mitä valitsen, niin se maistuu paskalle, koska olisin halunnut lohta. LOHTA, kuulitteko! Tästä samasta syystä mulla on vähän vaikeuksia, koska olin jo asennoitunut saamaan tänään lisää leimoja, mutta niiden tekemiseen valittu henkilö olikin joutunut ylitöihin. Oli kyllä erisomaa, kun tämä henkilö pyysi multa tätä itsestään riippumattomasta syystä tapahtunutta peruuntumista useamman kerran anteeksi, koska "tiesi mun odottaneen sitä ihan tosi kovasti". Aww. Eikä se nyt oikeasti siirtynyt kuin viikolla, mutta olisin jo tänään tahtonut paijata värjättyä ihoa tavallisen sijaan.

Eilinen horoskooppi lupasi, että mä alan tänään positiiviseksi, lämmintunteiseksi ja tahdon auttaa muita. En kyllä vielä tunne mitään merkittävää eroa tunteissa tai haluissa, mutta ehkä ne tästä alkaa ratkaisevasti muuttua. Vähän siihen tapaan kuin muututaan vaikka ihmissudeksi. Mun mieli on ollut jännä viime aikoina, olen joko tosi hyväntuulinen tai sitten ihan tosi skitso. Näiden vuorottelua ei tietenkään voi mitenkään ennustaa eivätkä ne liity mihinkään.

Koska Minkkikin listasi tosi kivasti asioita, jotka ovat saaneet hymyilemään viime aikoina, niin teen itse samoin;
pakastetut marjat, joita voi syödä kohmeisina rahkan seassa tai smoothieiksi ajettuina, ja joista melkein konkreettisesti tuntee saavansa niin paljon vitskuja ja elinvoimaa, että on pakko mennä murskaamaan pari tiiltä ihan vain näytöstyyliin;
kofeiini kaikessa juotavassa muodossa, kuinka se saa unipöpperön pikkuhiljaa poistumaan ja kuinka tuntee, kuinka se muuttaa silmänräpäyksetkin pikkuhiljaa tahmeista ja unisista teräviksi ja tiedostaviksi;
shoppailu lounastauolla palkkapäivän kunniaksi, kun vielä löytää oikeasti tosi kivoja juttuja siitä kaupasta, mistä ei ole kuukauteen löytänyt mitään vaikka (tai ehkä juuri siksi että) sinne on lahjakortti, jonka ansiosta tuntui lopulta siltä, että sai kuteet aivan pilkkahintaan;
Tigin Rockaholic Dirty Secret -kuivashampoo, joka tuoksuu aivan ihanalle ja tekee tukkaan juuri sopivaa karheutta ja volyymia, ja johon todellakin tiedän olevani koukussa jo ekan käyttökerran jälkeen, aivan samoin kuin Tigin Dumb Blonde ja Fashionista -shampooseen ja hoitoaineeseen;
pikkukoira Punkki ja Paukis-heppa, jotka ovat viime aikoina käyttäytyneet erityisen hyvin ja ylpeyttä herättävästi, sekä sillä eläimille tyypillisellä vilpittömyydellä, että olen melkein liikuttunut useasti kyyneleisiin;
musta kynsilakka ja helmikorvikset, etenkin Pörriltä saadut savunharmaat;
Ville Valon nauru, jota kelaan joskus autossa montaa kertaa edestakaisin ja hymyilen.