Jackson Pollock -toppi, Barcelonan tuoksu ja hampurilaisen käärepaperi

Noniin, heräsin sitten äsken päiväunilta. Luulen, että tällä onnistuin sekoittamaan unirytmini varsin tehokkaasti, ja olen huomenna töissä hyvin, hyvin väsynyt.

Tänään olen ennen päikkäreitä syönyt kolme hampparia ja isoimmat ranskalaiset sekä juoman, mitä Mäkkäri tarjoaa. Ne myi oikein söpö poika, mutta meinasin silti saada paniikkikohtauksen, kun luukulla ollessani aurinko alkoi paistaa ja häikiä. Onneksi en kuitenkaan kerinnyt mennä siihen, koska juuri ratkaisevalla hetkellä poika antoi ruokakassin, josta söin jo matkalla ensimmäisen hampparin ja vahingossa aimo palan myös sitä paperia. Myös Minkiltä saamani donitsintuoksuinen wunderbaum on hyvin rauhoittava, siinä on hymyilevän poliisin kuvakin. Kotona huomasin, että jalkateräni olivat värjäytyneet kauttaaltaan pikimustiksi, koska eilen oli satanut, kun tepastelin baarista pois, ja mitä ilmeisimmin timanttiballerinat eivät oikein sitä kestäneet. Tsekkasin myös valkoisen toppini selän, ja totta, siellä edelleen oli Minkin punaviinillä tekemä Jackson Pollock -henkinen roiskemaalaus. Mietein myös sellaista, että ollessani humalassa keskustelen hyvin epämääräisesti ja jäsentymättömästi, enkä vaikuta kauhean viisaalta; ei sillä että olisinkaan mikään insinööri muutenkaan; mutta on se nyt vähän, kun itsekin tavallaan tajuan, miten johonkin kuuluisi vastata, mutten kuitenkaan saa ulos kuin jotain dadaa. Haloo?! Ekassa baarissa näimme Jone Nikulan, joka on oudolla tavalla aika vetävä.

Tänään oli myös yksi hajuassosiaatiotapaus, kun suihkun jälkeen Pörrin sanoi mun tuoksuvan Barcelonalle. Se johtui siitä, että olin käyttänyt samaa vartalovoidetta viimeksi Barcelonassa; se kaupunki siis tuoksuu The Body Shopin kirsikannuppuvartalovoille. Hauskaa.

Teki kyllä totisen hyvää käydä ulkona, ja mun ja Minkin taika(peili) on edelleen rikkumaton. Meillä oli hurjan hauskaa, kerrankin ei juotu aivan sikana liikaa, mikä puolestaan edisti stabiiliutta varsin merkitsevästi. Ainoana miinuksena dj, joka ei soittanut yhtään mitään mitä toivottiin, vaikka näytin sille tissin muistaakseni, joka puolestaan ei ehkä ollut ihan sopivaa käytöstä. Hienoa oli lopulta se, että Pörrille oli vahingossa jäänyt mun Electron, jonka takia en kuluttanut kaikkia rahojani, kuten tapanani on; toivottavasti en kuitenkaan tuhlannut Minkin rahoja niiden sijasta. Tai jos tuhlasin, on mentävä pian uudelleen ulos, jotta voin tarjota ne viinana takaisin.