Don't tell me the night is over

Tänään söin aamiaiseksi puolikkaan hampurilaisen, jonka olin ostanut ja puoliksi syönyt viime yönä. Se ei sattuneesta syystä maistunut kauhean hyvälle, mutta oli syötävää, toisin kuin yön yli kumimaistuneet ranskalaiset, jotka eivät vironneet edes mikrossa. Söin silti puolet niistäkin. Sitten tilasin pizzaa kotiin, ja on muuten hemmetin hieno idea, että ne voi paitsi tilata, myös maksaa netissä. Jotenkin näinä hauraina aamuina ei millään jaksa tankata pizzan nimiä jollekin, joka ei niitä ymmärrä, toimitusosoitteesta puhumattakaan. Netistä tilattuna ei tarvitse saada pelkotiloja tai ahdistusta, ja useammin saa varmasti myös sitä, mitä alunperin on yrittänytkin tilata.

Tähänhän päädyttiin eilisten Panun syntymäpäiväjuhlien kautta, joissa oli hauskaa. Pizza oli taattua Panu-laatua, pöyhkeää ja täytteistä pursuilevaa ja booli erittäin petollista; limunmakuista ja pinkkiä. Ihmiset olivat ihastuttavan hyvätapaisia ja kohteliaita, ja niiden kanssa oli mukava jutella. Jossain kohtaa junaa odotellessa tunsin kuitenkin pinkin aallon iskeytyvän päähäni ja pärähdin aivan infernaaliseen humalaan, jonka hallitsevia ulottuvuuksia olivat vainoharhaisuus ja väsymys puhekyvyttömyydellä höystettynä. Baarissa siis tilasin siiderin, jota en juonut, koska jotenkin kaikkea tuntui olevan jo valmiiksi liikaa; ääniä, liikettä, räpyttelyä. Yleensä en koskaan lähde kotiin luovuttajana, vaikka joskus se olisi tuhannesti parempi kaikille, mutta nyt jouduin sen tekemään. Ostin ensinnä mainitut mäkkiruoat, jotka kaadoin päälleni ja pihalle poistuttuani taksista, jonne nukahdin. Aina ei voi voittaa, eikä se mitään, ainakaan en kerinnyt yrittää esimerkiksi pokata jotakuta homomiestä tai tanssia pöydällä. Ei haittaa.

Päässäni looppaa Kim Heroldin biisi Social Butterfly, mutta sekään ei haittaa, koska siinä on selkeää positiivista latausta. Onneksi juuri äsken telkkarista tuli mainos White Snaken keikasta, koska melko varmasti Here I Go Again tulee korvaamaan edellisen repeatilla soivan biisin. Niin ja huomenna menen Minkin kanssa ostamaan itselleni aivan uudet kiipeilytamineet, eli valjaat, kengät, mankkaa ja sille pussin sekä ATC:n. Tepastelen varmaan ne päällä kotiin, en malta odottaa että saan ihan omat sellaiset. Olisipa niillä pinkkejä!