Mun tekee tosi paljon mieli tehdä jotain ruokaa tai leipoa. Tollaisissa puuhissa tulee sellainen konkreettinen tekemisen meininki, ja parasta on tietysti se, että lopputuloksen voi syödä. Rasittaa on kyllä se, että noita meininkejä varten on pakko käydä kaupassa, ja jos tekee jotain, mitä ei ole ennen tehnyt tai tavallisesti tee, niin käy aina niin, että unohtaa jonkun ainesosan ja se alkaa vituttaa ihan kauheasti. Mä aina unohdan, ja usein se on joku erittäin tärkeä aines, ja sitten tunnen itseni tyhmäksi. Aion tehdä sämpylöitä, ja unohdan jauhot. Aion tehdä täytettyjä täytettyjä munakoisoja, enkä osta niitä munakoisoja kuitenkaan.
Miten tänään vituttaakin näin paljon. Unohdin poistaa kynsilakatkin ja nyt näytän tyhmälle. Lisäksi eilen unipöpperöissä värjäsin tukkaa vaaleammaksi ja kulmakarvoja tummemmaksi. On muuten jännä, miksei ne luonnostaan voisi olla toisin päin, koska silloinhan ei tarvitsisi värjätä kumpaakaan kumpaankaan suuntaan. Joka tapauksessa, olin yön aikana ehtinyt unohtaa sen, ja henkäisin aika syvään, kun näytinkin ihan erilaiselle kuin mille muistin. Oikeastaan mussa on juuri nyt aika pahoja Portia de Rossi -viboja, mutta eiköhän ne tästä tasaannu. Ja kuitenkaan nyt ei olla Brooke Shields -tasolla, ja silloin on pakko olla ihan tyytyväinen.
Miksei ole jo lounasaika? Mun on ehkä pakko tehdä Välimeren pannukakkua ja tai jotain suolaista piirasta, johon vaaditaan paljon pilkkomista. Lisäksi joudun ehkä tempaisemaan suojakännit, koska huomenna on firman pikkujoulut, eikä mielialani ole niille otollisin mahdollinen. Elättelen tosin vieläkin toivoa siitä, että olen niin väsynyt, että nukahdan naama lautaseen illallispöydässä. Tietysti vasta sitten, kun olen syönyt sen tyhjäksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti