Jos toisilla käy tasan onnenlahjat, niin en totisesti ole toinen. Paitsi, että olen niin onneton surkimus, etten pääse koskaan melkein työstä silloin kuin pitäisi, en pysty edes shoppailemaan enää. Tänään pikkupunkuissa koitin ostaa jotain, mistä tulisin iloiseksi, mutta löysin tuntien työllä vain yhdet punaiset korkokengät. Siis mitä? Melkein päiväkännien tuloksena tuhlaan yleensä satasia, niinkuin esimerkiksi Minkki, mutta tänään olin huono, ellen jopa kelvoton.
Koska nimesin mielikuvituksettomuudessani tämän bloggauksen yhden albumin mukaan, niin sanon, että se on myös hyvä. Toooosi hyvä. Koin vain pakottavaa tarvetta käyttää lontoonkielistä liian-sanaa, kun shoppailuidolini Minkkikin, mutten keksinyt mitään omaa, mikä ei taida yllättää ketään.
Toivoisin, että Kuosmis ottaisi sen hauvan mistä puhuttiin. Huomenna menen sienimetsälle. Mun mieleen Duudsonien Jukka on kuuma.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
mä kertaa kaksi! ihanaa, että joku buustaa koska itsehän olin hieman häpeissäni ja valmis julkiseen itseruoskintaan vain tuhkaan ja juuttisäkkiin pukeutuneena.
mistä koirasta te puhuitte? taisi siis käydä niin, että teidän junamatka oli se perinteinen firman röökipaikka tai bileiden keittiö: siellä on aina paras meno ja lystikkäimmät jutut. mä huojuin raitiotievaunussa kotiin ja kuuntelin volbeatia täysillä. sitten nukuin 11 tuntia ja nyt syön puuroa. nam.
Mä aion kanssa käyttää otsikossa sanaa too. Joo, niin mä teen!
Lähetä kommentti