Sleeping with ghosts

Tänään on ollut aivan satavarmasti ensimmäisen lomapäiväni kunniaksi aivan saatanan hieno keli. Se on mielestäni sääntekijöiltä ihan pienin mahdollinen kunnianosoitus mulle, sellainen sopiva olisi se, että koko viikon olisi samanlaista. Olen tosiaan tämän viikon erittäin hyvin ansaitulla lomalla, sillä viime kesänhän ajoin rekkaa ilman lomaa ja sitä edellisen huorasin mainostoimistossa Helsingissä ja Lontoossa niinikään ilman lomaa. On mulla toinenkin viikko muuten lomaa, sitten heinäkuun lopussa, ja oikeastaan sopivaa käytöstä olisi laittaa sen ajaksi myös aurinkovolat täysille.

Tänään heräsin aikaisin ja lähdin shoppailemaan. Päivän ykköslöytö oli yhden lempimuotibloginikin merkinnässä esiintyvä pääkallohame, joka on livenä vieläkin hienompi ja jota aion pitää päälläni tästä hetkestä lähtien ikuisesti. Kokeilin myös tuollaisia hattuja, mutta niin saatanan hassua kuin se onkin, mun pää on niin iso, ettei edes miesten osaston hatut mahdu siihen. Hahahhaahahhahahahahhahahah! Vittu.

Sitten söin lounaaksi sushia, ja täytyy sanoa, että Sellon sushipaikka on varsin kelvollinen. Ainoa mikä mua ahdisti, oli se, että kaikki oli yksittäispakattua ja poisheitettävää. Koska en tunnetusti ole mikään viherpiipertäjä enkä ituhippi, niin huolestuin siitä, että ehkä alan muuttua sellaiseksi. Tai ehkä olisi jo aikakin muuttua, mistä sitä tietää. No joojoo, sitten tulin kotiin ja menin Punkin kanssa kallioille tarkoituksena ottaa brunaa. Otinkin brunaa. Sitten Punkki alkoi läähättää niin mahtipontisella tavalla, että jouduin viemään sen kotiin kylpyyn ja lähestyä sitten kalliota uudemman kerran ihan itsekseni. Sitten nukahdin naamalleni ja kuolasin vähän tyynynä käytettyyn uuteen pääkallomekkoon ja käräytin hiukan selkääni. Mun auringossapalamiset on tosi säälittäviä, ne tasaantuu aina seuraavaan päivään mennessä rusketukseksi, ja siksi osoittelen niitä ja hohotan, enkä käytä mitään aurinkorasvoja koska ne on lääkäriäitini mukaan vauvoille. (Ja tähän ei kannata puuttua).

Mietein eilen sellaista, että voisin alkaa seukata Hugh Grantin kanssa, jos se kysyisi. Muuten en ole kiinnostunut, koska kukaan ei voi kai olla kivempi kun Pörri ja tääkin meni näin pahasti vituiksi, niin en oikeastaan taida olla muutenkaan kiinnostunut. Paitsi vähän Hugh Grantista. Mä oon jotenkin mennyt ihan tosi pilalle, taidan olla eilisen Rock Of Loven Roller Derby Challengen vauvoista se, joka hädin tuskin selviää ja joutuu sitten elämään lopun elämäänsä vammaisena. Se oli muuten ehkä maailman teeveesarjahistorian kaikista paras jakso ikinä, en ole koskaan ehkä nauranut niin paljon, hirnuttiin Pörrin kanssa ihan retardeina. Jotenkin tulen sen kanssa aika hyvin toimeen nyt.

EDIT: Koin kirjoittaessani käyttäväni "saatanaa" toistuvasti, mutta niitähän on vain kaksi. En tosiaankaan tiedä mistään mitään.