Your brown skin shinin’ in the sun

Koska itsekin olen varsin alakuloinen, niin jos äskeisellä lenkillä mietitty ja Minkin lopullisesti boostaama kirjoitus on nyt syntyvä. Itse aion miettiä kesää, vähän kaikkien aistien kautta yrittämättäkään tehdä tästä järkevää kokonaisuutta.

Kesän tuoksun tietää varmasti jokainen. Vastaleikattu nurmikko, kesäinen lämmin sade, uusi asfaltti, lämmin tienpöly. Hevoset tuoksuvat lämpimälle nahalle, koirat pehmeälle pippurille, jossain grillataan.

Kesä maistuu piknikeille; mansikoille ja skumpalle, sangrialle kallioilla ja ylihintaiselle jäätelöpallolle. Kesällä on ihana syödä salaatteja ja muutenkin kevyesti, kasvikset on helpompi hankkia tuoreina tai hakea äidin luona jopa takapihan kasvimaalta. Kesäkuumalla kylmä vesi voi janoon juotuna maistua paremmalle kuin koskaan, siideri on terassilla tavallistakin parempaa. Ruoan voi aina grillata, suosikkini tuore- tai homejuustotäytteiset herkkusienet pekonivöillä ovat ehdottomasti parhaita ikinä grillissä tehtynä, samoin kuin kaikki pihvit, maissi, kasvisnyytit ja mitä ikinä keksiikään.

Nurmikko tuntuu paljaiden jalkojen alla ihanalle, samoin auringon lämmittämä hiekka. On ihana halata oikeasti ihmistä eikä vaatteita, hiukset tuntuvat silkkisille selän ihoa vasten, kesätuuli on raikas ja suukotteleva. Aurinko lämmittää aivan uniikin tuntuisesti, joskus jopa tukahduttavasti, jonka jälkeen sadepisarat saavat ihon kihelmöimään ja herkistymään. Lämmin järvivesi tuntuu pitävän syleilyssään, suloisessa otteessaan, kantavan ja tekevän liikkeistä hidastetun sulavia.

Kesällä öisinkin on mahdollista kuulla ihmisten olevan elossa, naurua, tarinoita, huutoja. Siiderin jäät kilisevät terassilla lasituopin reunoihin kirkkaasti kuin pienet tiu'ut, oluttölkki sihahtaa auki ja kuohuviinipullon korkki poksahtaa kumeasti. Tuuli humisee puissa ja laineet liplattavat; linnut laulavat ja nurmi kahisee. Nykyisin selvä kesänääni on skeittilaudan rullaus asfaltilla, pehmeämpi ääni kun se osuu lastulevyyn ja terävä sen osuessa betoniin.

Ihmiset ovat pronssinvärisiä, lämmöstä kimaltavine ihoineen, on rusketusrajoja ja auringonvaalentamia hiuksia, pisamista nyt puhumattakaan. Korkokengät kopisevat ja kirskuvat kivillä, varpaidenkynnet ovat pastellisävyiset. Valkoinen teepaita näyttää mahdottoman hyvälle rusketusta vasten, läpinäkymättömien aurinkolasien takaa voi katsella rauhassa ihmisiä vähän liian pitkään, ja olla aivan varma siitä, että on kesä.