keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Keltaiset muovipussit ja muumimukeja

Melkein kaikki tietää, että inhoan aika paljon Stockmannin hulluja päiviä. Muutenkaan en oikein Stockmannista välitä, alennusmyynneistä taasen välitän, mutta noiden kahden yhdistelmä on pelkästään kammottava. Onnistun näemmä aina olemaan töissä jossain jonkun Stockan lähettyvillä, ja siten hyvin tietoinen milloin tipunvärinen sekoilu on alkamaisillaan. Tänään tepastellessani työtehtävien ääreen oli ihmisiä kerääntynyt hyvissä ajoin jonottamaan ovien aukeamista. Nämä ihmiset olivat niin tosissaan sen jonottamisen kanssa, että eivät voineet yhtään väistää, ilmeisesti ohittelun pelossa, vaikka otin parhaan tärkeä ja kiireinen eikä shoppaileva -bisnesilmeeni. Onneksi olin bussissa jo varautunut tähän ja naputellut iPhonen iPodiin erittäin korkealle volyymille Children of Bodomia, joka tasoitti vitutusta yllättävän paljon. Töissä sitten daamit miettivät, minä päivänä mikin olikaan tarjouksessa ja mihin aikaan olisi paras mennä ostoksille. "Tahtoisin vaan sen yhden kevättakin", yksi huokaisi, johon itse vastasin että "tahtoisin vain kuolla". Kukaan ei reagoinut siihen mitenkään ja mua nauratti ihan saatanan paljon. Muutenkaan töissä ei oikein tajuta mun vitsejä, mutten enää alkuhämmennyksen jälkeen enää useimmiten jaksa siitä piitata. Aluksi testailin vitsejäni myöhemmin niihin, jotka yleensä nauravat, ja totesin etteivät ne ole ainakaan ratkaisevasti huonontuneet (tai parantuneet, noh siis muuttuneet). Siellä töissä myös keskustellaan vakavasti muumimukikokoelmista, jopa niin vakavasti etten ole kehdannut sanoa että inhoan muumeja, vaikka yleensä pieni provokaatio on aina paikallaan. Silloin vain selaan kännykästäni Instagrammia, johon olen aivan totaalisen koukussa ja johon haluaisin käyttää enemmän aikaa. Sinänsä kaikki internetsiset foorumit syövät aikaa toisiltaan, ja koska täällä blogihommissa olisi enemmänkin kiva heilutella sanansäilää ja piimäkirnua, pyrin välttelemään niitä, mutta aina ei onnistu.

Noin viikko takaperin irtosivat viimeiset ripsipidennykset. Ne oli olleet varmaan vuoden putkeen, ja sinä hetkenä kun viimeinen putosi, hieroin antaumuksella silmiäni, koska en ollut voinut tehdä niin tosiaan siihen vuoteen. Aika pimeää. Vakkari ripsihenkilöni matkusti jonnekin Indonesiaan kuukausiksi, ja ajattelin kyllä, että voisin laittaa ne sen jälkeen uudestaan. Sain myös suosituksen yhdestä toisesta paikasta, kun panikoin aamuista peilikuvaa, joka näyttää rumalle albiinopojalle, mutta on se silmien hierominen vaan mukavaa eikä ripsivärit päässä tilanne ole ihan toivoton.

Myin eilen sähköllisen akustisen kitarani takaisin sille tyypille, jolta sen ostin, koska se kinusi sitä jotain kuukauden särjettyään omansa. Nyt tarvitsisi ostaa siis uusi, ehkä joku joka ei olisi niin hieno kuin se vanha. Sellainen, jonka voisi ottaa mukaan vaikka puistoon. Vaikka en kyllä koskaan ehkä uskaltaisi sitä ottaa, koska puistoissa on tapana olla seurassa ja olen kauhean arka soittamaan niin että muut kuulee. Ehkä vähän huono ominaisuus jos olisi rokkitähti, mutta siitä ei tosiaankaan tarvitse vielä huolia, ei ehkä koskaan. Odotan kovasti sitä, että pääsee taas kesällä puistoihin juomaan kaljaa. Jotenkin sellainen luonnon helmassa ryyppääminen tuntuu sille, että olisi vähän parempi ihminen kuin silloin, kun juo pimeässä kotona tai baarissa ja ulkona sataa räntää.

5 kommenttia:

PYL kirjoitti...

Jos näit sen helvetin vihaisen näköisen jannun ostamassa kurpitsaa Herkussa illalla, se olin minä. Jos olisin muistanut Hullut Päivät, en olisi edes vaivautunut paikalle, mutta poishan ei voi enää lähteä.

Kitaranostohommissa kannattanee lähestyä halpaa ja hyvää eli käytettyä. http://muusikoiden.net/tori/ on hyvä alku, ja kun mieluisen näköinen löytyy, voit ehkä pyytää kitaristiystävän mukaan, joka voi mulkata vihaisena soittimen salattuja vikoja. Onnea matkaan!

nuunis kirjoitti...

hahaha, ja vielä kaikista maailman esineistä sulla oli ostettavana KURPITSA :D ei kyllä varmaan naurattanut.

kelasin kyllä vähän ulkoistaa tuon kitaran jollekin muusikkoystävistäni, koska jos itse lähtisin söhläämään niin ostaisin varmaan sellaisen missä on kaula poikki ja kopassa reikä. onneks ei oo pakko saada sitä heti-nyt.

Kesäminkki kirjoitti...

mun mielestä PYL on valloittavimmillaan kun se on vihainen ja käyttää sanaa "vihainen" taajaan.

must hullikset on ihan jees, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että sinne menee itse ihan tosimielellä ja valmiina tungeksimaan. tolleen satunnaisesti kohdattuna se vaan vituttaa ja alkaa tehdä mieli iskeä hahmoja kartulla naamaan.

must toi oli aika hauska toi kuolemisjuttu. sun duunikaverit on ihan tosi huonoja.

ja on muuten ihan totta, että on jotenkin paljon tervehenkisempää juoda mimosaa puistossa kun just kaljaa baarissa, vaikka ensinmainittu tapahtuukin usein käsittämättömän varhain, mistä seuraa holtiton päiväkännivaihe, mutta sekin on o.k. kert se tehään ulkona ja aurinko paistaa ja kaikilla on siistii ja koska skumppa <3

PYL kirjoitti...

Sorruinko toistoon? Oliko ilmaisuni redundanttia? Onko tautologia kohtaloni? Iteroinko itsekseni? Implikoiko joku että olen rekursiivinen?

Kurpitsakeitto maistui kolmen ruokalajin illallisen entréenä ja loppuilta sujui vähintään samoissa tunnelmissa; atmosfääri oli käsin kosketeltavissa, eli ilmassa oli jotain spesifiä, eli tunsin Kohtaloni aktualisoituvan, eli eetteri oli täynnä enkelinpölyä. Tällä emme tarkoittaneet laittomia päihteitä, eli narkoottisia aineita, eli huumausaineita, eli kamaa, eli shittiä. Emme ole koskaan koskeneet sellaisiin, eli emme ole käyttäjä, eli narkki, eli huumeriippuvainen, eli päihteiden väärinkäyttäjä, emmekä koske vastaaviin koskaan, eli ikinä, eli elinaikanamme, eli elomme koskessa kuohuessamme.

PYL tuntee Rakkautta, mikä yleisesti indikoi negatiivista odotusarvoa.

Kandee siis ostaa ninku skeba ku skulaa nätisti ja miellyttä silmää, ei semmuuten o välix.

nuunis kirjoitti...

totta, silleen täsmäiskettyinä hullut päivät toimii vähän, oon yhden kerran ostanut sieltä hopeashampoota.

ah, vähänkö venaan pussiksia sitten kun kesä tulee. se on tosi o.k.!

ihastuin vähän täysiä pyl:iin ton viimeisimmän kommentin perusteella!

vaikka, elon kosken kuoheesta tulee pieni assosiaatio tähkän lauriin.