Tänään olen ollut reipas pikku talousihme, suoranainen Magic Bullet. Ensinnä puhdistin kylppärin lavuaarin, joka oli tukossa, sitten kuurasin lopun kylppärin vain jatkaakseni pyykinpesulla, tiskaamisella ja perunoiden kuorinnalla. Lisäksi koska olen tuhlannut rahani viinaan, nopeisiin autoihin ja kauniisiin miehiin jouduin ostamaan ruokatarpeita lounassetelillä, mutta tein Nikke Knarttetonin lailla johtopäätöksiä hinnoista päätyen 10 senttiä lounassetelin arvon alle ostoksissani. Olin erinomaisen tyytyväinen nokkeluuteeni, tilanteen arvioimiskykyyni ja siihen söpöön poikaan, joka soi mulle hymyn kassajonossa. Eikä tässä muuten tosiaankaan kaikki, sillä kannoin kauppakassit itse kotiin ja kävin Punkin kanssa pitkällä kävelyllä metsässä, jossa vaahteranlehdet rouskuivat Punkin survinjalkojen alla.
Tässä kohtaa tunnistan taas täysillä sen tietyn kaikki tai ei mitään -ajattelun, jota edustan rasittavuuteen ja mielenterveyden menettämiseen asti. Mutta oikeasti se on niin, että mun on vaan mentävä liiallisuuksiin, jotta voin lähteä toiseen suuntaan; vähän sillä tavalla, että jos ajaa väärään suuntaan, niin ajaa sinne niin kauan, että tietää, ettei sitä kautta ihan totta mitenkään pääse. Silloin kyllä yleensä meinaa jo bensakin loppua. Luin tänään muuten Kauppalehteä juoden lattea, ja kun tajusin sen, meinasin oksentaa päälleni. Onneksi tukkani on mennyt jotenkin sekaisin tästä kosteudesta ja on pörröisyydessään kaikkea muuta kuin asiallinen tai bisnestyylinen.
Ei muuta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
:D ei muuta.
nikke knatterton ja survinjalat samassa bloggauksessa <3 olen rakkaudessa.
Kauppalehti ja latte kuulostaa hullulle. Tai siis Nollalle.
Oot ollut aika ahkera selkeästi ja tossa voi tulla mielenköyhäksi jos noin jatkaa kauan. Maniaa?
miero on analysoinut kahden viime merkinnän perusteella mulle maanisdepressiivisyyden. en kyllä ala kieltämäänkään.
Lähetä kommentti