Summer love time

Mulla on vähän canon ja töissä joku on laittanut päälle Ylenaikaisen, josta tulee aivan käsittämätöntä piipaa-musiikkia. Tunnen oloni hyvin epätodelliseksi, mutta myös sillä tavalla hauraaksi, etten uskalla vaihtaa sitä, koska kyse voi olla jostain suuremmasta kosmisesta kokonaisuudesta, jonka balanssi menee sitten vituilleen ja kaikki oli tässä, vain siksi että mä valitin musasta.

Eilen olin kutsuvieraana yrityksemme edustajana juhlissa saaristossa. Kyseinen ilta oli aivan täydellinen; aurinko paistoi kuumaakin kuumemmin, mutta merituuli leikkasi poltteen tehden siitä suorastaan silittävän. Ruoassa oli kalaa, uusia perunoita ja tilliä, kaikkea kesäistä ja raikasta ja freshin makuista. Eilen myös tapahtui yksi asia, jota itselleni ainakaan ei ole koskaan ennen tapahtunut. Join kollegani kanssa päärynäsiideriä viinilasista pihalla, ja yhtäkkiä kämmentä alkoi kuumottaa. Auringonsäteet keskittyivät siiderin läpi kämmeneen polttopisteeksi, joka siis oikeasti poltti ja nippaisi. Mitä vittua? What is this crazy madness?

Niin ja ei pitäisi olla näin paha krapula viidestä siideristä, varsinkin kun olin nukkumassa jo puolen yön aikaan. Ei ole reilua tämä. Paitsi vähän on, koska tänään on perjantai kuitenkin. Huomenna lähden landelle maalaamaan ja laitoin jo tänään punaista kynsilakkaa, noin niinkuin harjoitusmielessä. Enää kolme maanantaita kesälomaan, toivottavasti en saa potkuja tai ota lopareita sitä ennen, vaikka väsyttääkin tosi paljon ja vituttaakin ja haluaisin vaan pois koko ajan.

EDIT: Meinasin pillahtaa liikutuksesta itkuun, kun ne viimein soitti Take Thatin Patiencen, mutta sitten huomasin myös sen, että joku petkuli oli käynyt vaihtamassa Novalle, joka sekin on kauhea, mutta onhan Patience nyt helvetin hieno biisi. Ei ihan niin hyvä kuin Relight My Fire, mutta kuitenkin. Niin ja ei tapahtunut mitään vaikka vaihtoi kanavaa. Vai tapahtuiko? *Mysteerimusiikkia*. Ostin kotiin vietäväksi Pörrikselle possupiffejä ja itselleni viinilehtikääryleitä, ja mun tekisi mieli syödä ne koko ajan vaikka oonkin ihan täynnä ja haluisin syödä ne kotona, ja on myös tosi pitkä aika siitä kun niitä viimeksi söin, joten en täsmälleen muista mille ne maistuu, paitsi että hyviä ne on, alunperin Panu pakotti mua syömään niitä. Puhuttiin muuten Panun kanssa puistossa lounastaessa siitä, että sillonkun sekin bloggasi niin me oltiin aika hauskoja ja aina kännissä, nyt me ollaan vaan töissä.