Shall I play for you, pa rum pum pum pum, on my drum?

Joulu oli ihana. Landella oli paljon täysin valkeaa lunta, lampi oli jäässä ja puut puuterin peitossa. Sisällä oli uuneista ja takoista huokuva, melkein syleilynä tuntuva lämpö, jota joka puolella olevat tummanruskeat lampaantaljat korostivat. Ruoka oli satumaisen hyvää, maut puhtaita ja leivinuuni toi laatikkoihin jotain sellaista, jonka saattoi oikeasti maistaa. Olin turvassa päivien ajan, kun kolasin lunta, kannoin puita tai sitten vain katsoin telkkaria lämpöinen ja maksalaatikosta pullea pikkukoira polvitaipeissa. Mutta yöllä, silloin ahdistus sai mut, se ujutti lonkeroitaan uniin ja valveeseenkin saaden olon säikyksi ja epävarmaksi. Kotiin palaaminen oli mukavaa, mutta jotenkin olen päässyt sellaisella ei-hyvällä tavalla irti tästä todellisuudesta, ja olen sanalla sanoen pihalla. Aikalailla kaikesta.