If you put 2 and 2 together you will see what a friendship is 4

Viime viikonloppuna pyysin yhdeltä ystävältäni anteeksi. Viime aikoina olen viettänyt normaalia vähemmän aikaa yhden ystäväni kanssa. Toissapäivänä vein yhdelle ystävälleni jaffaa ja mustikkakeittoa melkein keskellä yötä, kun se vain oksensi. Lähipäivinä kuuntelin puhelimessa ystäväni sydänsuruja ja sain anteeksipyynnön osittaisesta välirikostamme nelisen vuotta sitten.

Toisinaan mietin, olenko hyvä ystävä. Toisinaan tiedän, etten ole, kun taas toisinaan olen sitä ajattelematta, toisinaan taas mietin, mitä hyvä ystävä tekisi. Joskus olen liian väsynyt tai liian kärttyinen. Olen myös vähän ehdoton ja varsin kiireinen. Ystävät ovat kuitenkin ne, joista vilpittömästi pitää ja jotka on saanut itse valita, toiset ovat uudempia kuin toiset, ja usein kaikki ystävät ovat erilaisia. Ilman ystäviä ei ole oikein mitään, jos joku asia menee pieleen niin ei putoa tyhjän päälle. Ystävät ovat ehdottomasti yksi tärkein sidosryhmä. Ystävyys parhaimmillaan on vaivatonta, se soljuu sileänä ja parhaana eteenpäin, ja sen eteen tyvenissä kohdissa pitääkin meloa vähän vauhtia, koska se on kuitenkin vain rajallinen ajanjakso. Toivon, ettei parhaita ystäviään koskaan menetä, koska ne tuntevat parhaiten. Ne kuulevat äänestä, onko kaikki hyvin, ja ne erottavat vakavat tolaltaanolot merkityksettömistä kiukutteluista. Niiden kanssa ei tarvitse teeskennellä yhtään parempaa kuin onkaan.