Mulle sanottiin tänään, että olen kaunis nainen. Kaikilla lienee itsestään jonkinlainen kuva, tietoisuus omista vahvuuksista tai ainakin heikkouksista noin ulkonäöllisesti, ja sen kautta arvostaa tai ylipäätään vastaanottaa kehuja ulkopuolisilta painottaen niitä eri tavalla. Itse pidän realistisimpina kehuina itsestäni söpöä tai jopa nättiä, arvostan eniten kuumaa, mutta kaunis on mielestäni vähän liioittelua. Vielä kun siihen yhdistetään sana "nainen", musta tuntuu etten ole todellakaan sellainen. Kaunis nainen on ylväs, samalla eteerisen hento, eikä vähän liian iso, kovaääninen ja kömpelö. En ole varma, haluaisinko edes olla sellaisella tavalla kaunis, miten sen itse käsitän; toki se usein muiden tarkoittamana on ihan vain adjektiivi, yksi niistä ylimmistä, mutta silti en voi olla ajattelematta omaa määritelmääni. Toisaalta en kyllä haluaisi olla söpökään, koska eläimet on söpöjä, ja jotkut vaikka hipit voi olla söpöjä. Ehkä tämä myös osittain johtuu siitä, että olin jostain syystä laittanut taas unipöpperössä töihin puudelikampauksen, jossa koen oloni hyvin epävarmaksi. Sain kommentin myös näyttäväni sädehtivältä, johon sähähdin vastaukseksi, koska se tuntui pelkästään vittuilulle. On nihkeää, kun joistain ihmisistä ei tiedä, vittuileeko ne vai ei; eikä myöskään tiedä, miten ne määrittelevät kunkin adjektiivin. Olisiko tämä ehkä yli-analyyttistä? Tuskin.
Lanseerasimme viime viikolla duunikaverin kanssa pihvikeskiviikon, jota toteutimme tänäänkin. Tämä duunikaveri, kutsuttakoon häntä Voimaksi, on naispuolinen, todella lyhyt ja hyvin mukava, kiroilee paljon ja kertoo paskaa läppää. Se on huvittava kontrasti pramealle tittelille ja jakkupuvulle. Meillä oli jäätävän hyvä keskustelu parisuhteista pihvinsyönnin lomassa. On kauhean mukavaa puhua naisen kanssa seurustelusta ilman sellaista sievistelyä, ihkutusta ja herneilyä. Lisäksi kun jollekin kertoo ekaa kertaa jostain, on jännä huomata, mitä asioita valitsee kerrottavaksi. Itse kerron mieluiten yksityiskohtia, jotka ovat mielenkiintoisia ja tekevät erityiseksi. Jännittävä oli myös keskustelu peloista ja heikkouksista, sekä siitä, ettei Voima itke oikeastaan koskaan. Se on naiselle varmasti hyvin harvinaista, koska itse olen ja kaikki tuntemani naiset ovat tietyissä olosuhteissa itkupillejä jokainen. Enkä sano sitä niin, että sekään olisi vika, koska sehän on varsin tyypillinen ominaisuus.
Olen tuhlannut vitun kaikki rahani enkä edes tiedä mihin. Siksi keitän kostoksi jättikattilallista kasvissosekeittoa, jota aion ottaa joka päivä evääksi töihin niin kauan kuin sitä riittää, jotta opin olemaan. Hyi Nuu, hyi!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Mua taas ärsyttää toi "kuuma." Kuulen siinä aina "leveä lehmä, joka meikkaa hyvin" (koska tämä on totuus oman pääni sisällä.)
Mua ärsyttää myös sellaiset klassisest keskiluokkaiset "Meidän Pertti sitä ja tätä"-keskustelut, joissa kerrotaan että niin, Pertti koittaa nyt päästä töihin konsulttitoimisto Nönnönnöölle ja käyttää vapaa-aikansa sairasta äitiään hoitaen ja maratonia treenaten. Okei, joo, ehkä, mutta miten sen pitäisi mua kiinnostaa? EVVK teidän Pertti.
musta on kauhean kiva, että muillakin on adjektiiveja, joita ei vain halua kuulla. kehuminen on tosi vaikea lajio ihan yleensäkin, puhumattakaan sitten näiden henkkoht ongelmien takia.
pertti on muuten tosi EVVK. ja oikeastihan pertti ei koskaan pääse nönnönnööhön ja maratonillekaan ei pääse kun dokaa ja vetää sirpaa turpaan.
Ja sit osa jutuista on silleen, että niitä olettaa vihaavansa, mutta sitten kun joku sanoo ne sulle, niin ne tuntuukin ihan hyvältä.
Is strange.
meinasin just lisätä, et jonkun sanomana jossain tilanteessa kuitenkin joku toimii. strange, indeed.
Sehän on muuten totta, että susta on parissa vuodessa tullut aidosti semmoinen "kaunis nainen", ja se on ihan outoa:) Se on kyllä myös outoa, että joku on kertonut sen sulle arkena ja selvinpäin:D
ÄÄäk, säkin oot tuhlannut sun rahat! Olin niin luottanut, että jos en saa niitä takautuvia lomarahoja huomenna, lainaan sulta!vittusaatana. No, karaiseepahan luonnetta. Mä tein just ainakin kuusi kiloa kaalilaatikkoa rankaistakseni itseäni rahojen tuhlaamisesta. Jos joku haluaa lahjoittaa puolukoita niin otan innolla vastaan.
Ai niin, mä en muuten myöskään koskaan itke, btw. (Tai siis en koskaan itkeny muuta kuin silloin kun oli ne eräät kuukaudet kun oli pakko itkeä koko ajan mutta se oli poikkeustilanne ja tuskin toistuu.) Se harmittaa mua ja yritän opetella - mua on oikein siihen opetettukin - koska tunteet ois hyvä päästää ulos eikä padota niitä sisään niin, että ne oireilee jonain ihan ihme juttuina. Eli kykyään itkeä pitää arvostaa:)
-P-
1) Nuu on oikeasti kaunis nainen.
2) O on oikeasti kuuma.
Nämä ovat absoluuttisia totuuksia.
kaunis on, joskin ymmärrän hienosti, miksi kuuma kuulostaisi kivemmalle. olen tismalleen samaa mieltä, joskin tosiaan söpö en tahtoisi koskaan kuulla olevani, koska söpöt on niitä kädettömiä ja purkanhajuisia pisulissuja tai mangateinejä, ja tässä tapauksessa kumpikin vaihtoehto on yhtä huono.
HE-HEEEEI, sanavahvistus on crazy madnessiin kilahtanut bändäristyyppinen henkilö: maddist.
Ja vielä pahempi: söpöksi luokitellaan henkilö joka ei ole kuuma EIKÄ kaunis. Pronssia tuli!
Höh, miks mun mielestä ihminen voi olla sekä söpö että kuuma, joskus jopa samaan aikaan! (esim.söpö voi olla koulupuvussa, in a porn-kind-of-way tosin).
Mutta komppaan, mieluummin kuuma kuin kaunis. Kauniista tulee mieleen Miss Suomi-tyylinen kauneus ja kuka nyt sellaista kaipaa?
Lähetä kommentti