Flower power

Tänään olen hyvin pahalla päällä. Uudessa duunissa mokasin ekaa kertaa, ja ei siinäkään sinänsä mitään, mutta vituttaa se, että olin useasti kysellyt tästä mokatusta asiasta saamatta vastausta. Sellainen on vitun ärsyttävää, koska silloin en vain pysty ottamaan syytä täysin itselleni, koska jos ne olisi saatana voineet kertoa helvetti kun kysytään, niin tätä ei koskaan olisi tapahtunut. Sitten kun hämminki on jo päällä, "oisko sulla vielä kysyttävää tästä niinkun kokonaisuudesta", niin totta munassa on ja mutsillaskin taisi olla kysyttävää kun sua teki. Voi vittujen kevät. Nyt aion dokata vähän viikolla, koska sitten olen huomenna lauhkea ja tuohtumaton ja saan vihdoin esittää ne kaikki kysymykset ehkä neljättä kertaa.

Sellainen hyväkin asia on elämässä kuin tulppaanien hinta. Niitä saa kauhea halvalla ja olenkin joka viikko ostanut kimpun kotiin. Niistä tulee iloiselle tuulelle, jos siihen siis on mitään lähtökohtiakaan sillä hetkellä, koska tänään en olisi ilahtunut varmasti vaikka olisin saanut Michael Korsin Hamilton toten pinkkinä ja strutsinnahkaisena, mutta siis yleensä. Ennen olin hyvin tarkka siitä, että tulppaaneja oli vain yhtä väriä, mutta sitten keksin yhdistelemisen hienouden. Esimerkiksi keltaiset ja lilat näyttävät tosi nastoille yhdessä, samoin kuin valkoiset ja oranssit. Lisäksi olen lukenut kauheasti sisustusblogeja tylsyyksissäni, ja myös muita kukkia voisi ostaa irrallisena x-määriä, niin että näyttäisi kuin olisi itse poiminut ne jonkun kukkapenkistä. Orkideani sen sijaan kuolee taas, ja pelkään että myös avokadopuu, koska jouduin leikkaamaan sen kolmeen osaan, koska sen pituus alkoi olla kolmatta metriä ja se oli ihan kippuralla kun se osui kattoon.

Vituttaa ihan saatanasti vieläkin, vaikka yritin ajatella kukkia.